Tuuloksen kirjastoa ei saa muuttaa virtuaalikirjastoksi

Sysmän kunnan Onkiniemen sivukirjastossa. Siitä saan eläkettäkin 7 €/kk. Olin aktiivinen kirjastonhoitaja, kävin Paukkulan kurssin ja uhrasin aikaani hyvien kirjojen saamiseksi v. 1963 rakennetun kirjastohuoneen hyllyille.

Kirjaston käyttäjiä Onkiniemen kylässä oli suhteellisen vähän - n. 200 henkeä joista lapsia ehkä puolet. Kirjojamme oli kertynyt noin 3000 kpl.

Mikkelin LH:n kirjastotarkastajatar katseli hyllyjämme, näki mm. Gaudeamuksen julkaiseman "Strukturalismia, semiotiikkaa, poetiikkaa" (Johanna Enckell ym jossa Ch Baudelairen "Chat"-runon analyysi) ja siirrätti rakkaan kirjastomme 15 km:n päähän Nuoramoisiin, josta se aikaa myöten hävisi Sysmän kirkolle. Sinne menivät minunkin ilmaiseksi antamat kirjani 30 vuoden ajalta. Sain myöhemmin Sysmän kirjastonhoitajalta (ML J:lta) korvaukseksi lainaamattomia hienoja tieteellisiä teoksia. Hän välitti minulle myös HYO:n mikrofilmejä vv 1820 - 1945 sanomalehdistä, joiden sivut siivittivät kirjallista tuotantoani mm "Ruut Munkerin koski"-nimisessä teoksessa (Art House).

1970-1980-luvuilla meillä kävi Nukketeatterissa kirjastonhoitajakurssilaisia Heinolan Kurssikeskuksen kautta. Tuli puheeksi, voiko kirjastoihin ostaa muutakin kuin kirjoja: äänilevyjä, elokuvakasetteja ym. Sellaiseen suhtauduttiin myönteisesti.

Kun meiltä loppui kirjasto, tuli tilalle kirjastoauto. En osannut käyttää sitä enää - olin jo luopunut koko kirjastojärjestelmän ihanuudesta sivukirjastomme loputtua, joka tuntui hyvin raskaalta ikäänkuin maailma olisi menossa lopullisesti kohden kadotusta.

Tänään Sysmän kirjasto on vailla kirjastonhoitajaa, pari viimeistä vuotta meillä oli Padasjoen kanssa yhteinen k-hoitaja. En ole enää käynyt pariin kolmeen (ehkä 4-7) vuoteen seltä kirjoja lainaamassa. Eevaliisalle luen ahkerasti kirjoja, lehtiä ym. Meillä on kirjastohuoneessamme 2500 teosta, osa niistä on ylpeydenaiheenani mm. "Pohjolan kasvit" 1-4 (värikuvat), Meyers "Lexikon 1-21" v. 1898-9 värikuvien kera.

Tietokoneen kanssa kuluvat ne 7 h, jotka saan olla Mustassa Ratsussa kirjoittamassa. Muut 17 h huollan ja hoivaan vaimoani Eevua (altzheimer) KELA-sopimuksen mukaan. Toivon että lukemani tekstit pitäisivät hänen muistinsa elossa ja virkeämpänä.

Kun kirjoitin 1967 "Sysmän sotaa"( Tammi) olisin tahtonut lainata Finlandia-kokoelman eräitä punaisten johtajien kirjoittamia kirjoja. Ei sallittu edes Sysmän kirjaston kautta. Ehkäpä nyt tekniikan kehittyessä F-kokoelma HYO:ssa tulee kansalaisille luettavaksi?

Kiitos SKL:n ristivetoisista katsauksista tulevaisuuteen. Toivoisin hartaasti, ettei kirjastolaitoksesta tulisi enää tämän huonompaa reliktiä maaseudulle, Syrjä-Suomelle, Vähäläis-Paikkakunnille tai Sysmään, vaan että kirjakulttuuri syttyisi uudella tavalla niin että jokainen suomalainen saisi kaipaamiaan kirjoja kotiinsa silloin kun haluaa. Ja saisi myös vähälevikkistä kirjallisuutta, jonka tarjonnasta olen nähnyt mm. Ranskassa mitä upeimpia järjestelmiä (kirjastossa oli vain vähälevikkisiä teoksia).

http://www.edu.vantaa.fi/vasamanet/sisalto/historia123/tilastot/tilasto38.htm

Tilastosta näemmme, kuinka mm. Italian lukutaito on erinomainen 98 %. Suomen vastaava 100% y.m. tilastossa.

Veikkaan, että puolen sadan vuoden kuluttua lukutaito ei vähene - tulipa käymään toteen SKL:n kirjailijoiden ennustus. Lukutaidon lisäksi ennustan toiveenani, jotta paitsi teknillinen lukutaito lisääntyisi - tulisi jokin määrittelemätön jumalainen kulttuurin syttymis-aika, joka levittäisi tietoa, taitoa ja - niin kuin Paavo Rintala sanoi: "Totuutta, kauneutta ja pyhyyttä".
_________________
Raimo J. Kinnunen, kirjailija vuodesta 1962,
SKL:n jäsen (Korjattu vedos Suomen Kirjailijaliiton sivuilta)