Adressi Suomalaisuuden puolesta: RKP_protesti

EU ei päätä eri maiden kielipolitiikasta, mutta sen suosituksissa raja kaksikielisyydelle olisi 20 %:a. Eikä se kaksikielisyys tarkoittaisi silloinkaan välttämättä sitä että enemmistön pitäisi opetella pakolla vähemmistön kieltä. Eli Suomen kielipolitiikka ontuu pahasti. Suorastaan hävettää kuinka luusereita suomenkieliset ovat kun ovat suostuneet mokomaan. Suomenkieliset ovat jo liian kauan suostuneet moiseen ja nyt kyllä saa jo riittää!


Hyvä Lars. Jos kerrankin ottaisit sen pääsi sieltä pensaasta ja ajettelisit koko "pakkoruotsin" opettamisen mielekkyyttä koko ikäluokalle.
Suurin osa suomenkielisistä ei koskaan tarvitse sitä, ei työelämässään eikä arkielämässään, koska suomenruotsalaisia on yksinkertaisesti niin pieni määrä Suomessa ja kommunikointi ruotsinkielisten kanssa sujuu useimmiten suomeksi tai englanniksi, mutta harvoin ruotsiksi. Yritysmaailmassa on työkieli lähes poikkeuksetta englanti, myös ruotsalaistaustaisissa
yrityksissä. Myös Suomen liike-elämän kommunikointi muiden pohjoismaalaisten kanssa käydään yleensä englanniksi.


Suomenkieliseen kulttuuriin kuuluu koko suomenmaan historia ja osittain myös Ruotsin historia siltä osin kun Suomi kuului Ruotsiin. Mutta suomenkielisten
identiteettiin ja kulttuuriin EI KUULU ruotsin kieli. Ruotsin kieli kuuluu
pelkästään suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten identiteettiin. Suomenkielisille ruotsinkieli on vieras kieli.


Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia, mutta se ei velvoita koko muuta kansaa opiskelemaan heidän kieltänsä pakolla. Eri asia jos suomenruotsalaisia olisi esim. 25 %:a väestöstä, tosin silloinkin pakottaminen kielen opiskeluun olisi erittäin kyseenalaista.


Ruotsinkielisillä on oikeus saada palveluja ruotsinkielellä julkisella sektorilla kaksikielisillä alueilla. Tämän tulee kuitenkin tapahtua demokraattisesti siten, että organisaatioissa vaatimus
ruotsia taitavien määrästä on suhteutettu alueen ruotsinkielisen väestön määrään. Ruotsinkieliset riittävät ylläpitämään ruotsikieliset palvelut Suomessa. Tutkimusten mukaan suomenkieliset suhtautuvat hyvin positiivisesti suomenruotsalaisiin, eikä ruotsinopiskelu häviä Suomesta mihinkään, jos se tulisi vapaaehtoiseksi.