LINTUNEVAN PELASTAMINEN TURVETUOTANNOLTA / Help us to rescue a Lintuneva!

Millaiset kiintoainepäästöt alapuolisiin vesistöihin (Säläisjärvi ym:t) nykytietämyksen mukaan aiheutuisivat, jos Lintuneva päätettäisiin avata turvekentäksi?

Taustaksi : Yle-uutiset valotti turpeen kiintoainepäästöjä nettisivuillaan 23.9.2010 kirjoittaen mm. näin otsikolla ”Turpeennoston kiintoainepäästöt suuria": ”Vesistöissä maa-, metsä- ja turveteollisuuden aiheuttamat kiintoaineet sekoittuvat toisiinsa.Turpeennoston kiintoainepitoisuuksista on kuitenkin laskelmia, kertoo ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta . - On olemassa taulukko, jonka perusteella turpeen keskimääräinen kiintoainepitoisuus vesienkäsittelyjärjestelmien jälkeen on noin 100 grammaa hehtaarilta päivässä, vuoden jokaiseksi päiväksi laskettuna. Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski arvioi, että luku on suuri, sillä turvesuon keskikoko on 100 hehtaaria ja mittaustulos lasketaan vuoden jokaisena 365 päivänä . Laskelman perusteella vedessä lilluva kiintoainepitoisuus nousee vuodessa jo 3 650 000 g. Turvesoiden käyttöikä on keskimäärin 20-30 vuotta Turvetuotannon humuspäästöt olivat 1960- ja 1970-luvuilla vielä suurempia. Silloin turvealueilta valuvia vesiä ei puhdistettu lainkaan.

Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava sanoo, että turvealueiden ylivuodot ovat tavallisia. - Kuormitusluvuissa ei usein edes näy huippupäästöpäivät kuten ukkoskuuron tai tulvan jälkeisiä päiviä. Muutama sateisin päivä tuottaa yli 90 prosenttia näistä kiintoainepäästöistä vesistöihin. Jos nämä päästöt jäävät ulos ominaiskuormitusluvuista, lopputulos on vielä pahemman näköinen. Vanhoilta soilta lähtee Sulkavan mukaan myös helpommin liikkeelle päästöjä, kun mennään syvempiin turvekerroksiin. Sulkavan mukaan turvesuolta tuleva kiintoaine ja humus kertyy alapuolisten järvien syvänteisiin ja pohjiin, ihmisten hiekkarannoille ja mökkipihoille. - Se aiheuttaa myös järven syvänteissä hapettomuutta ja vapauttaa järvien pohjassa maatalouden tai jätevesien tuomaa fosforia, joka lähtee liikkeelle turvelietteen aikaansaamana. - Lisäksi kiintoaine aiheuttaa järven pohjissa jopa metaanin tuotantoa.”

Ylitarkastaja Kalliokosken ilmoittamien päästölukujen perusteella Lintunevan 137 hehtaarin alalle kaavaillun turvekentän kiintoainepäästöt alapuolisiin vesiin olisivat n. 5 tonnia vuodessa. Jos nevan kaivaminen saatettaisiin loppuun alalle tyypillisesti 25 vuodessa, pääsisi vesiin keskimäärin 125 tonnia turvelietettä.
Esim. Säläisjärvi on niin matalavetinen, että turvekentältä tuleva lieju tuhoaisi käytännössä koko järven nykyisen elävyyden ja virkistyskäytön. Myös alueen mökkien ja matkailuelinkeinon arvo romahtaisi täysin. Näin siitä huolimatta, että kaikki uusimmat turvetuotannon vesiensuojelukeinot olisivat käytössä.

On muistettava, että säätilojen ääri-ilmiöiden, mm. rankkasateiden, on todettu yleistyvän ilmastomuutoksen edetessä. Niinpä myös kiintoaineiden huuhtoutuminen kasvaa huomattavasti noista edellä mainituista keskiarvoluvuista. Lintunevankin osalta laskemani luvut ovat jokseenkin varmuudella pahasti alakanttiin, mutta sen tiedämme sitten, jos neva todella iljetään hävittää lyhyen rahan saamiseksi paikallisten asukkaiden kustannuksella.

Taustoituksessa käytetty lähdeaineisto:
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/turpeennoston_kiintoainepaastot_suuria_1999585.html