VAADIMME MUUTOSTA SUSIPOLITIIKKAAN: KANSALAISALOITE

NYT RIITTÄÄ - projekti

/ #426 SUSIASIOISSA PÄÄTÖKSENTEKO ON SUOMELLA - MEILLE ON AIKAISEMMIN VALEHDELTU:

28.12.2011 14:25

Viime vaalikauden maa- ja metsätalousministeri (Sirkka Liisa Anttila) kirjoittaa vastauksessaan mm. "Meillä on liikaa sellaista asennetta erityisesti ympäristöministeriössä, että haetaan EU:ta apuun Suomen susikannan kasvattamiseksi!!! Ympäristöjärjestöt vaativat lisää petoja Suomeen. He usein käyttävät taustatukenaan EU-komissiota. Se on vääränlaista toimintaa syystä että susipolitiikan päätöksenteko ja vastuu siitä on Suomella itsellään. Tätä korosti Suomessa vieraillut ympäristökomissaarikin v. 2010 heinäkuussa."

LISÄKSI HÄN KIRJOITTAA VASTAUKSESSAAN:
"en kannata susikannan lisäämistä vaan päinvastoin kannatan sellaisten toimien käyttöönottoa, jolla pedot tässä tapauksessa susi voidaan ampua, kun se tulee liian lähelle ihmisasutusta tai aiheuttaa elinkeinoille vahinkoa."

Kiitos kyselystä, joka on erittäin ajankohtainen ja tärkeästä asiasta.

Suomen petopolitiikkaa ohjaa eri eläinlajien hoitosuunnitelmat niin susipolitiikkaakin. Hoitosuunnitelmassa on määritelty ne toimenpiteet, joita tarvitaan että susikanta olisi ns. kestävällä tasolla. Suurin ongelmamme ihmisten turvallisuuden kannalta on susien levittäytyminen ihmisasutuksille ja alueille, jossa esim. lapset kulkevat kouluun taikka ihmiset lenkkeilevät kuten jouluaattona Turussa. Pedot eivät kuulu ihmisasutusten läheisyyteen vaan syviin suuriin metsiin.

Toinen ongelmamme on menetelmissä jolla susikantamme lasketaan, kun tulokseksi saadaan niin pieniä lukuja että ihmiset eivät niihin yksinkertaisesti usko, koska he joutuvat elämään näiden petojen kanssa arkipäiväänsä pelossa. Susikantaa pitää säädellä niin etteivät pedot pääse ihmisten asumuksille eivätkä ne saa aiheuttaa turvattomuutta eivätkä pelkoja. Toiseksi susi on petoeläin, joka tappaa koiria ja lampaita ja poron vasoja erityisesti. Susien elinkeinolle ja koirille aiheuttamat vahingot ovat mittavat erityisesti poronhoitoalueella ja Itä-Suomessa.

Näiden perustelujen jälkeen en kannata susikannan lisäämistä vaan päinvastoin kannatan sellaisten toimien käyttöönottoa, jolla pedot tässä tapauksessa susi voidaan ampua, kun se tulee liian lähelle ihmisasutusta tai aiheuttaa elinkeinoille vahinkoa.

SUOMESSA TARVITAAN VAHVAA TAHTOTILAA PUOLUSTAA SUSIPOLITIIKKAAMME EU:N PÖYDISSÄ:

Meillä on liikaa sellaista asennetta erityisesti ympäristöministeriössä, että haetaan EU:ta apuun Suomen susikannan kasvattamiseksi!!! Ympäristöjärjestöt vaativat lisää petoja Suomeen. He usein käyttävät taustatukenaan EU-komissiota. Se on vääränlaista toimintaa syystä että susipolitiikan päätöksenteko ja vastuu siitä on Suomella itsellään. Tätä korosti Suomessa vieraillut ympäristökomissaarikin v. 2010 heinäkuussa. Tällaisen lähestymistavan tuomitsen jyrkästi. Meillä on itsellä päätösvalta ja vastuu oman susipolitiikkamme hoidossa mutta toki se pitää tehdä hyvässä yhteistyössä komission DG Envin siis ympäristönsuojelusektorin kanssa.

Siis ei lisää susia vaan pikemmin susia ammuttava aina silloin kun peto menee liian lähelle ihmisasutusta ja tekee vahinkoa elinkeinoille. Susia ei tarvita lisää. Sudet tekevät merkittävää vahinkoa tappamalla lampaita ja poronvasoja sekä koiria.
Susien vahingoista maksetaan korvauksia mikä on ihan perusteltua mutta korvausten määrää voitaisiin vähentää vähentämällä susikantaa sieltä missä vahingot ovat suurimmat siis Lapista ja Itä-Suomesta. Sudet on saatava pois lasten koulutieltä sekä ulkoilijoiden teiltä.

Perustuslaki suojaa meitä ihmisiä, meidän ei tarvitse elää susien ja petojen pelossa koko elämäämme.