Henkilökohtaisen avustajan työn epäkohdat

Ymmärrän huolenne, mutta adressissa on useita ongelmallisia kohtia. Esimerkiksi hoidollisia tehtäviä voi kyllä sisältyä avustajan työhön, vaativia hoidollisia tehtäviä varten on jopa oma palkkaluokkakin.

Kuntien tulisi kyllä ohjeistaa varsinkin uusia työnantajia selkeästi enemmän, aika oman onnensa varaan työnantajiksi alkavat on jätetty, vaikka kunnilla lakisääteinen neuvontavelvollisuus onkin. Suuri ongelma on se, että kunta ei saa mitään sanktioita, jos laiminlyö neuvontavelvollisuutensa tai jos kunnasta annetaan virheellisiä neuvoja (kuten usein tehdään) ja nämä neuvot sitten johtavat esimerkiksi laittomiin irtisanomisiin.

Avustajille kuuluu vain lakisääteinen työterveyshuolto, eli vaikka työnantaja olisi työterveyshuollon hankkinut pitää sairastuessa lääkärintodistus hakea muualta. Tämä ongelma on monella alalla. Nyt voisitte vaikuttaa JHL:ssä, että kattavampi työterveys kirjattaisiin työehtosopimukseen?

On totta, että avustajien työnkuvat vaihtelevat paljon. Avustajan tärkein tehtävä on mahdollistaa työnantajalle oman näköinen elämä ja mahdollistaa se, että henkilö vammastaan riippumatta voi toteuttaa arjessa omia valintojaan. Jos siis perheenäiti vammautuu, ja perheen sisäiseksi työnjaoksi on sovittu jotain, ei avustajan kuulu sitä kyseenalaistaa. Samoin esimerkiksi suursiivouksetkin kyllä voivat kuulua avustajan työnkuvaan, naapuritalojen siivoukset sen sijaan eivät.

Jos työsuhteessa tulee ongelmia, työnantaja käyttäytyy asiattomasti tai antaa työtehtäviä, jotka avustaja kokee sopimattomiksi, ottakaa yhteyttä liitoon (JHL) tai työsuojeluviranomaisiin. Myös työnantajaliiton HetaHelp-puhelinneuvontaan voi soittaa. Minkäänlaista asiatonta käytöstä ei tarvitse sietää ja ihan samat lait ja määräykset koskevat avustajien työsuhteita kuin kaikkia muitakin. Liitto varmasti auttaa myös laittomissa irtisanomisissa ja lomautuksenkin ehdot ovat aivan samat kuin muillakin aloilla.

Kaikki eivät tosiaan sovellu työnantajiksi. Vammaispalvelu (joka päättää, tehdäänkö ihmisestä työnantaja vai ei) varmaan ottaa asian uuteen mietintään, mikäli liitosta ja työsuojelusta tulee palautetta. Avustaja ei tosiaan itse voi olla vammaispalveluun yhteydessä vaitiolovelvollisuuden vuoksi. Kun siis viette asioita eteenpäin, teette palveluksen paitsi sille, joka työnantajaksi on pakotettu, myö omille kollegoillenne, ettei kukaan muu joudu vastaavaan tilanteeseen. Harvoin noissa tilanteissa on varmaan kyse ilkeydestä työnantajan puolelta, enemmän kyse on juuri osaamattomuudesta ja tietämättömyydestä.

Työehtosopimuksen yleissitovuus taitaa olla mahdollista vain silloin, kun riittävä prosentti alan työnantajista on järjestäytynyt (eli kuuluu työnantajaliitoon, joka tässä tapauksessa on Heta). Ehdotonta 50% vaatimusta ei enää ole, mutta jos järjestäytyneiden työnantajien työntekijämäärä on kovasti alle tuon, on epätodennäköistä saada sopimusta yleisitovaksi. (Ja valitettavasti työnantajien järjestäytymisaste todennäköisesti tippuu heti huimasti, jos yleissitovuuden piiriin mennään, sillä Hetan maksu on monelle merkittävän suuri, suurin este tällä hetkellä liittymiselle. Moni siis varmaan olisi sitä maksamatta, mikäli tes olisi voimassa ilmankin.

Mikäli teillä on aikaa ja energiaa, koittakaa saada esimerkiksi JHL vaatimaan syksyn neuvotteluissa työehtosopimukseen parannuksia, esimerkiksi oikeutta ulkopuoliseen työnohjaukseen ja kattavampaan työterveyshuoltoon. Tai adressin tai kansalaisaloitteen kautta esimerkiksi kunnille sanktioita neuvontavelvollisuuden rikkomisesta sekä vääristä neuvoista ja kunnille velvollisuutta antaa edes jokin koulutus työnantajiksi alkaville. Samoin tietysti oikeutta käyttää esimerkiksi ostopalvelua tai palveluseteliä, jotta ketään ei pakotettaisi työnantajaksi vasten tahtoaan.