Adressi Israelin tueksi!

Välähdyksiä Jyväskylässä maaliskuussa pidetystä Holocaust-näyttelystä näyttelyn perustajan Jorma K. Ahosen kertomana ja opastamana. Holocaust-näyttely kertoo kappaleen juutalaisen kansan karua historiaa. Aloitteen näyttelyn järjestämiseksi teki Jyväskylän Suomi-Israel - yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Starczewski. Näyttelyn järjestäjinä toimivat Jyväskylän kristillisten seurakuntien yhteistyötoimikunta, Jyväskylän Suomi-Israel - yhdistys ry ja Muuramen seurakunta. Holokaustin päättymisestä on tänä keväänä tullut kuluneeksi 65 vuotta.

Pikkupojan tarina:
- Tämä kuva on ollut tuhansia kertoja lehdissä ja televisiossa. Tämä kertoo Holocaustin päätarinan. Vilnan gheton ulkopuolella oli hotelli Polanski, jonka edestä kuva on otettu. Eri puolilta Saksaa ja Saksan valtaamia alueita ilmoitettiin varakkaille juutalaisille, että täältä on mahdollisuus saada viisumi ja matkalippu Yhdysvaltoihin. Nämä olivat rikkaita liikemiehiä, lääkäreitä, professoreja, opettajia, keillä oli rahaa piilossa tai arvoesineitä kuten kultaa. Nämä ihmiset tulivat hotelli Polanskiin.

Heille myytiin matkaliput ja he saivat viisumit. Siihen aikaan juutalaisten piti pitää Daavidin tähteä. Näille ihmisille sanottiin, että saatte ottaa Daavidin tähden pois, olette nyt vapaita. Kohta tulevat autot, jotka vievät teidät satamaan. Sitten ilmoitettiin, että nyt autot tulivat, pääsette vapaiksi. Ihmiset tulivat porttikongista – siellä olikin Gestapon miehet odottamassa ja huusivat: kädet ylös! Silloin ihmiset huomasivat, että heidät oli petetty.

Tällä pienellä pojalla ei ollut enää yhtään omaista elossa, hän oli tässä joukossa mukana. Pojan nimi on Zwi Nussbaum. Kuvassa olevat ihmiset joutuivat suoraan kaasutettaviksi ja he kuolivat samana päivänä. Myöhemmin nämä sotilaatkin saivat sodan päätyttyä sotaoikeudessa kuolemantuomion.

Keskitysleirillä olivat tarvinneet pientä poikaa lasten osastolle syöttämään pieniä lapsia, jotka saivat vielä vähän aikaa elää. Niin Zwi meni sinne töihin. Hän sai vähän enemmän ruokaa kuin muut ihmiset, ja pysyi hengissä loppuun saakka. Tämä tapaus tapahtui vuonna 1943, 1945 keskitysleirit vapautuivat.

Hotelli Polanski on vielä olemassa Ratakadulla Vilnassa. Kävin kolme vuotta sitten katsomassa sitä.

Tämä Zwi-poika pääsi sodan loputtua muuttamaan pois Saksasta. Hän oli menossa Israeliin, kun laiva pidätettiin ja vietiin Kyprokselle. He joutuivat Kyproksella englantilaiseen keräilyleiriin. Myöhemmin hän pääsi Kyprokselta Exodus-laivalla Israeliin, Haifaan ja sieltä edelleen kibbutsille. Hän oli nuorimpia lapsisotilaita itsenäisyystaistelussa. Tämän pojan tarina on pitkä. Zwi muutti Yhdysvaltoihin yksin - ei ollut ketään omaisia. Hän meni naimisiin ja luki itsensä korva-, nenä- ja kurkkulääkäriksi. Hänellä oli useita tyttäriä, jotka kaikki saivat paljon lapsia ja nyt hänellä on siellä suuri suku. Olen viimeksi 3-4 vuotta sitten kuullut hänestä, että hän oli vielä elossa.

Leipäkirjeen / paketin tarina:
- Leirille sai kirjoittaa yhden kirjeen kuukaudessa ja samoin ottaa vastaan pienen ruokapaketin. Tässä paketissa lukee, että se sisältää yhden leivän. Siinä on tarkka osoite leirille. Lapset lähettivät sen Mauthausen (Oberdonau) keskitysleiriin. Paketissa on erikoisuus: se lähetettiin takaisin lapsille ja siihen on merkitty, että vastaanottaja on kuollut keuhkotautiin. Keuhkotauti kuolemansyy oli Syklon B myrkky.

Saksalaiset pitivät kaikista vangeista luetteloa vuoteen -44 saakka. Sen takia jokaisella vangilla oli numero ja sitten vasta nimi. Jos sai paketin, se merkittiin ylös, ettei vahingossa saa kahta kirjettä tai pakettia kuukaudessa. Yleensä kirjeet ja paketit heitettiin roskiin, mutta kuivan leivän saattoi kastella ja syödä.

Tel Avivissa oli Vainojen uhrien huutokauppa. Menin huutokauppaan ja kerroin tästä näyttelystä. Sovimme meklarin kanssa, että minun on saatava tämä paketti tähän näyttelyyn. Aina, kun nostin käteni ylös, hän nosti 50 dollarilla huutoa. Siellä istui paljon vanhoja juutalaismiehiä - ehkä USA:sta saakka - he olivat hyvin vihaisen näköisiä aina, kun nostin hintaa. Tämä on yksi näyttelyn kalleimmista esineistä, mutta myös yksi harvinaisemmista. En ole kansainvälisissä huutokaupoissa kuullut, että näitä olisi myytävänä.

Numerolaatan tarina:
- Tämä laatta on Itävaltalaisen rabbin. Hänen koko sukunsa oli muusikoita ja he soittivat Wienin filharmonikoissa. Noin 70-80% prosenttia soittajista oli juutalaisia. Heidät vietiin kaikki keskitysleirille – siihen loppui ainakin joksikin aikaa muusikoiden soitto.
- Rabbi joutui keskitysleirille. Kirjassa Wienin alkusoitto (Thoene, Bodie: Wienin alkusoitto) kerrotaan hänen elämästään ja siitä, kuinka hän pääsi loppujen lopuksi vapaaksi, mikä oli hyvin harvinaista. Hän oli niin kuuluisa soittaja, että saksalaisetkin halusivat hänen pääsevän sieltä pois.

Polttouunin kivi
- Tämän arinakiven päällä on poltettu kymmeniätuhansia juutalaisia. Kun toin krematoriouunin arinakiven Auschwitz-Birkenaun raunioituneen krematorion jäänteistä, siinä oli nähtävissä ja haistettavissa vielä palaneen ihmisrasvan haju.

Teksti: Marja-Leena Kortelainen