Vakuutuslääkärit on asetettava totuusvelvoitteen piiriin

Oikeuslaitosten juristeriaa

/ #286 3 eri versiota tosiasioista

03.12.2015 10:56

Suomessa on ainakin kolme eri oikeuslaitosta, eli yleinen käräjäoikeus valitusasteineen, hallinto-oikeus ja vakuutusoikeus, joissa jokaisessa sovelletaan eri määritelmää siitä, mikä on tosiseikka taikka mikä on todiste. Kahdessa jälkimmäisessä "tosiseikka" ei tarkoita laisinkaan sitä, mitä sillä yleiskielessä ja esim. rikosoikeudessa ymmärretään.

Kauimmaksi aistein ja tutkimuksin havaittavasta reaalimaailmasta on etääntynyt vakuutusoikeus. Jos potilaalta edellytetään, että hänen pitää pysyä realiteeteissä, niin vakuutuslääkäriltä sitä ei edellytä. Vakuutuslääkäriltä laki edellyttää nimenomaan sitä, että tosiseikat kumotaan väitteillä, jotka hän saa ihan vapaasti keksiä. Se juuri on vakuutuslääkärin ammattitaitoa, josta hänen uraputkensa ja palkkansa riippuu.

Oikeusministeriö viilailee säädöksiä, nyt kun oikeudellisen todistelun ristiriitojen ongelma on todettu. Riittääkö vuoden 2016 alusta voimaan tulevat uudistukset vakuutusoikeuden kunniaa palauttamaan?

 

OM:n tiedotteessa mainittu "keventäminen" on julkishallinnollisissa terminologiassa merkinnyt yleensä hyppäämistä ojasta allikkoon. Ainoa kelvollinen ratkaisu olisi hallinto-oikeuksein fuusioiminen yleiseen oikeuslaitokseen, kuten kaksi peräkkäistä korkeimman oikeuden presidenttiä on jo ehdottanut. Sen lisäksi samaan fuusioon olisi liitettävä myös ja ennen kaikkea vakuutusoikeus!


**********************************

OIKEUSMINISTRIÖN TIEDOTE LAKIUUDISTUKSESTA:


Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja kevennetään 2016 alusta

Julkaistu 2.12.2015

 

Vakuutusoikeuden käsittelyaikoja pyritään lyhentämään keventämällä tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoja. Lisäksi parannetaan muutoksenhakijan tiedonsaantia ulkopuolisten asiantuntijalääkäreiden lausunnoista ja muutetaan lääkärien nimittämismenettely nykyistä avoimemmaksi. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta lähtien.

Laissa erikseen määriteltyjä oikeudellisesti yksinkertaisia asioita siirretään yhden tuomarin ratkaistaviksi. Lisäksi esimerkiksi vammaistukiasioita ja sairausvakuutusasioita on mahdollista käsitellä yhden tuomarin ja lääkärijäsenen kokoonpanossa.

Ratkaisukokoonpanojen keventäminen vapauttaa vakuutusoikeuden voimavaroja vaativiin juttuihin, joissa myös käsittelyajat ovat kaikkien pisimmät. Suurin osa asioista ratkaistaan kuitenkin jatkossakin kolmen ja viiden jäsenen kokoonpanoissa.

Jatkossa asia voidaan ratkaista vakuutusoikeudessa myös erillistä istuntoa järjestämättä, jos kaikki ratkaisuun osallistuvat jäsenet ovat asiakirjoihin perehdyttyään yksimielisesti hyväksyneet päätösesityksen perusteluineen.

Vakuutusoikeudessa on 1.1.2016 lukien myös päätoimisen ylilääkärin tehtävä. Ylilääkäri osallistuu ratkaisutoimintaan ja muun muassa huolehtii laintulkinnan yhdenmukaisuudesta lääkärijäsenten osalta.

Ulkopuolisilta asiantuntijalääkäreiltä pyydetään jatkossa lausuntoja nykyistä useammin. Uudistus lisää vakuutusoikeuden toiminnan avoimuutta, sillä muutoksenhakijat saavat näiden lääkärien antamat lausunnot käyttöönsä ja kommentoitavikseen.

Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lausunnot pysyvät edelleen tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piirissä samoin kuin muidenkin jäsenten lausunnot.

Lääkärijäsenten ja asiantuntijalääkäreiden nimittämismenettely muuttuu siten, että tehtävät julistetaan avoimesti haettavaksi. Lääkärijäsenten ja muiden asiantuntijajäsenten on nimittämisvaiheessa ilmoitettava sidonnaisuutensa samaan tapaan kuin tuomareidenkin.

Lisätietoja:
kehittämispäällikkö Tuula Kivari,
puh. 02951 50546,
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi