Kannabis lailliseksi

Aina voi väitellä ja vängätä.

Mielestäni poliittisia ja terveydellisiä kysymyksiä tärkeämpi on kysyä vapaudesta.

Kuuluuko ihmisellä olla vapaus tehdä elämässään itselleen hyväksi kokemat päätökset? Suurin osa suomalaisista on olevinaan sitä mieltä, että kuuluisi olla. Silti puheet ja käyttäytyminen ovat suuressa ristiriidassa. Adressissa on jo 25000 suomalaista, jotka kokevat, että vaputtaan on loukattu. Laki loukkaa ihmisen vapautta. Luulisi Suomessa olevan sen verran omatahtoista porukkaa, ettei niele epäoikeudenmukaisuutta. Vaikka enemmistö on sitä mieltä, ettei halua kannabista elämäänsä, ei näitä tapoja tarvitse tuputtaa. Jos huomaa lähimmäisen ajautuvan ongelmiin, voi yrittää auttaa, eikä työntää häntä yhteisöstä syrjään. Ymmärrystä erilaisuuteen tarvitaan. Ihmisellä kuuluisi olla halu auttaa..

Minulle jäi huonoja muistoja päivähoidosta, kun hoitaja pakotti syömään jokapäivä ison lautasen ruokaa kirjaimellisesti tunkien sen suuhuni. Ruoka oli siskonmakkara keittoa. Vihaan vieläkin kyseistä ruokaa. Vaikka tämä päivähoitaja yritti totuttaa minut hänen tavoilleen, en taipunut. Näinhän ihmiset toimii. (On olemassa myös lampaita, jotka taipuvat jonkun manipuloijan tahtoon. Koko ajan meille opetetaan sitkeyttä ja periksiantamattomuutta ja samaan aikaan vaaditaan antamaan periksi.) Miksi siis olettaa, että ihminen taipuisi tämmöiseenkään. Ihmisillä on eri tavat ja eri kiinnostuksen aiheet. Nämä TÄYTYY hyväksyä, jotta vältetään klaikenlaisen tuputtamisen jättämät negatiiviset jäljet. Koska toisen ihmisen mielipiteiden ja tottumuksien murtaminen ja taivuttaminen oman tahdom mukaiseksi kanssa ihmiseksi, jättää negatiivisemman jäljen, kuin kannabis!

Eläkää ja antakaa elää!