Adressi Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan

Olen lähihoitaja ja minä ja kollegani teemme mielestäni ERITTÄIN arvokasta ja kunnioitettavaa työtä. Alalla jaksaminen on ajoittain raskasta, ja oma hyvinvointi jää usein kakkoseksi asiakkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiessa. Omasta puolestani, ja varmasti myös monen muun alalla työskentelevän puolesta voin sanoa, että asiakkaat ja heidän hyvinvointinsa on prioriteetti numero yksi, ja asiakkaamme ovat meille tärkeitä. Rakastan työtäni, ja haluan auttaa ihmisiä niin kauan kuin se vain on mahdollista. Tätä aikaa kuitenkin väistämättä lyhennetään näillä tulevilla leikkauksilla joita on päätetty tehtäviksi; ne vähäiset lomat joita voimme pitää, lyhenee entisestään, lisiä vähennetään ja monia muita leikkauksia tullaan tekemään heikentääksenne työntekijöiden panosta työnekoon, joka vaikuttaa suuresti alalla jaksamiseen. Jotta voi pinnistellä toisen hyvinvoinnin eteen, pitää myös itse voida hyvin. Minun korvaani leikkaukset kuullostavat työmme aliarvostamiselta, joka saa minut raskasta työtä tekevän ihmisen raivon partaalle. Mitä maailma olisi, jos meitä ei olisi? Kuka hoitaisi tätä yhteiskuntaa ja heidän hyvinvointia ja terveyttään? En keksi juurikaan arvokkaampaa työtä, kuin toisen ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden turvaaminen. On pöyristyttävää ajatella, miten aliarvostettuna työtämme pidetään. Kaikenlisäksi päätöksiä tekee ihmiset, jotka eivät varmasti päivääkään ole tehneet työtä, jota me teemme vuoden ympäri jokaisena vuorokauden aikana. Alalle pyrkivien ja alasta kiinnostuneiden määrä tulee varmasti laskemaan merkittävästi näiden leikkauksien takia. Haluammeko oikeasti jättää ihmiset ilman apua? Haluammeko, että vanhukset joutuvat olemaan vuorokauden ympäri samoissa vaipoissa, viikkokausia samoissa likaisissa vaatteissa, ilman ketään, joka huolehtisi heistä viimeiseen asti? Toivon, että päättäjät tuntevat piston sydämmessään ja ymmärtävät tekevänsä hidasta tuhoa koko yhteiskunnalle. Minun kantani on EHODOTON EI leikkauksille. Arvostakaa työtä ja työntekijää, arvostakaa ihmisten panosta yhteiskuntaan. Ethän sinäkään haluaisi joutua samaan tilanteeseen, johon mm. vanhukset ajautuvat.