Adressi Suomalaisuuden puolesta: RKP_protesti

Hupenevan suomenruotsalaisuuden rigor mortis ja kansainvälistyneiden turaanilaissuomalaisten oikeustaju nostavat kielikeskustelua valtakunnan viestimiin. Ruuneperin hyväuskoinen hölmö on noussut voimattomasta vallan tahdostaan keskustelemaan omasta ja vähemmistökielten asemasta Suomessa. Miten niukkenevilla resursseilla taataan oikeudenmukainen kohtelu kaikille kieliryhmille monikielisessä Suomessa?

Eri kieliryhmien itsessään sisältämä ja kokonaisuudelle tarjoama aito monimuotoisuus rikastuttaa vuorovaikutusta tarjoamalla arvokkaita näkökulmia kaikkiin arjen tilanteisiin. Selvästikään mekaanisesti lainsäädännöllä luetellut pakot eivät voi suojella tällaista vähemmistöjen kirjoa. Kaikenkattaviin sääntöihin puristaminen luo painetta kansalaisten samankaltaistumiseen, mitä ei kuitenkaan pidetä tavoiteltavana. Kielilain seurantaraportti osoittaa, että asetetut vaatimukset ovat suhteettomia ja kohtuuttomia. On tervehdyttävää, että keskusteluun otetaan ehdotuksia naapurimaiden kielten opiskelun tasavertaistamisesta.

Suomessa on päästävä eroon voimavaroja tuhlaavista eturyhmistä, jotka hyväksikäyttävät kielipoliittista tilannetta ja haittaavat hedelmällistä vuorovaikutusta. Nämä eturyhmät ajavat vain omaa etuaan, eivät vähemmistöjen, kielten tai kulttuurien etua. Ei pidä hyväksyä ylimielistä keskustelutapaa, jossa keskusteluosapuoli projisoi esitettyyn kritiikkiin omat ruotsalaiskansalliset alemmuuden tunteensa. Pitää myös valistaa niitä, jotka kirkkain silmin unohtavat suomenkielisten roolin oman kulttuurinsa luojina.