Pelastama Pyssyjoven koulun ja Solbråtin vanhoittenkođin

#10: -  

 Kainun ihmiset ja kieli on viimeisiä todisteista muinaisesta mahtavasta Kainuun kuningaskunnata. Kun Wettenhovi- Aspa kirjoitti siitä, naurettiin kuuluvasti. Mutta, viimevuosien arkeologiset ja geneettiset sekä kieliteiteen tukimukset sanovat, että Kainuun valtakunta oli kiistatta olemassa. Se oli koko Pohjolan ydin, ennen sveojen ja gööttien tunkeutumista eteläiseen Ruotsiin ja ennen hämäläisten ja karlalaisten keskinäisiä kinasteluja Suomen puolella. Jopa norjalaiset saagat kertovat Kainuun hallitsijoiden perustaneen Norjan. Valtakunta (ja kieli) olivat Perämeren kahta puolta, länness ulottui  Atlantille ja idässä Kuolaan. Fenno-Skandiahan oli lähes täysin suomalasiten, saamelaisten ja kveenien asuttama aina  400-luvulle asti. Tanskalaiset ja norjalaiset hivuttautuivat vasta sen jälkeen hiljalleen pohjoisemmaksi. Idässä hämäläiset ja karjalaiset jäivät omile alueilleen vielä 1600-luvuile asti. Viimeisimmät rautakautiset löydöt Eyrasta aina Rovaniemelle vahvistavat, että Kainuu (Kvenkland) saattoi olla viikinkien yksi keksuspaikka. Kveenit, kveeninkieli ja kulttuuri on työnnetty ylös Pohjois-Norjaan, mutta se kertoo suuresta suomalais-ugrilaisesta menneisyydestä, josta Roomassa, Bagdadissa ja Konstantinopolissa sekä Moskovassa ja Teheranissa kirjoitettiin ihaillen (1500 v sitten).