Totuus esiin - Mihin hävisi hyvinvointivaltio

Suomen tämänhetkinen talouslama on jatkoa 90-luvulle. Edelleen keskitytään vain pankkien ym. suurlaitosten hyvinvointiin pieni- ja keskituloisten yrittäjien ja työntekijöiden verovaroja tuhlaamalla.
Minun työnantajalleni tyrkytettiin 1988 halpakorkoista ulkomaanlainaa pankin toimesta.
Tyrkyttäminen oli erittäin agressiivista ja työnantajamme ihmetteli tätä myös meille. Pankinjohtajan sinnikkään markkinoinnin pehmentämä  työnantajani otti viimein investointilainaa. Tuoretta velkaa  oli  tuskin ehditty lyhentämään kun taloustaantuma "yllätti" eikä raha liikkunut.   Taantuman aikana pankinjohtaja ei enää ollutkaan kiinnostunut samalla tavalla asiakkaansa hyvinvoinnista, kuten aiemmin oli antanut ymmärtää. Velkoihin ei  enää järjestynytkään maksulykkäystä eikä myöskään "apua".

Maksuvaikeuksiin ajettu tunnollinen työnantajani hävisi koko elämäntyönsä, asuntonsa, terveytensä. Itse olen siitä lähtien ollut osa-aika työtön ja tällä hetkellä kokonaan työtön. 

Omalle puolisolleni jolla on myös yritys, yritettiin samalla tavoin tyrkyttää lainaa jotta firma saataisiin "korkeammalle levelille". Mieheni ei onneksi ollut halukas tarttumaan "täkyyn" ja firma on onneksi olemassa edelleen.

Tämä oli vain esimerkki tuhansien muiden tapausten joukossa.

Mikä on näiden esimerkkien tarkoitus? Kyseessä on Suomen talouden tahallinen  alasajo.

Useimmat kenen kanssa aiheesta olen keskustellut ovat varmoja siitä, että talousviisaat eivät todellakaan voi olla sokeita. Kyseessä on tahallinen rikos, jonka maksajiksi on pantu tunnollisia veronmaksajia. Lukemattomat kansalaiset esittävät   syyksi "uutta maailmanjärjestystä" jossa heikommat ajetaan tietoisesti pois hyvinvoinnista ja elämästä. Hyvinvoinnista puhuminen on käytännössä pelkää kulissin heiluttelua.