Totuus esiin - Mihin hävisi hyvinvointivaltio

Hieman lisää tietoa siitä, millaisella lainsäädännöllä tätä yrittäjien ryöstämistä vauhditettiin maamme johdon taholta:   

                    Seppo Kääriäinen ja deus ex machina

Ensin tuli ulos kaapista Juha Sipilä ja pyysi anteeksi 90-luvun velkauhreilta. Kansa suuttui, kuraa lensi, koska sangen ymmärrettävästi nähtiin, että moinen anteeksipyyntö on lähinnä sylkäisy yli 20 vuotta velkavankeudessa kituuttaneiden kasvoille. Jos tönäiset toista tungoksessa, anteeksipyyntö on paikallaan. Suomen historian suurimman oikeusmurhan ollessa kyseessä...no, päätelkää itse.

Sitten päätti Seppo Kääriäinen tulla ulos, kertoen, ettei hän aio pyytää anteeksi. En minä muista suomalaisista tiedä, mutta minä ainakin suutuin taas.

Mikä vikana. Eikö minulle siis kelpaa mikään. Teet niin tai näin, niin kirottu olet.

Katsotaanpa: miksi siis Seppo Kääriäinen ei katso aiheelliseksi pyytää anteeksi. Koska Seppo Kääriäinen syyttää Deux ex machinaa, jumalalista väliintuloa. Ote Savon Sanomien haastattelusta:

"Onko teillä silloisena ministerinä mitään syytä pyydellä anteeksi jälkeenpäin?

– Hehheh, jaa... En naura tälle asialle, mutta kysymys tulee vähän yllättäen. Tietenkin pitää miettiä, mistä vaikeudet tulivat: ulkomaan lainoista, devalvaatiosta. Siitä syntyi kierre, kun pankit olivat tiukkoina. "

Asialle ei siis voinut mitään, sillä epämääräiset jumalalliset voimat,: ulkomaan lainat, devalvaatio ja pankkien vastustamaton voima siis ohjasi tapahtumien kulkua , ilman että kansanedustuslaitoksella oli minkäänlaista osaa tai arpaa asiassa. He olivat siis vain avuttomina sivustakatsojina noiden hallitsemattomien voimen jyllätessä.

Seppo Kääriäisellä ei siis näin olen ole mitään anteeksipyydettävää. Vai onko? Asiasta voisi kirjoittaa pitkältikin, mutta tyydytään nyt räikeimpään esimerkkiin, jonka valossa Seppo Kääriäisen piiloutuminen Tämän Deus ex machinan taakse, näyttäytyy juuri sinä , mitä se onkin: syyllisen miehen yrityksenä piiloutua totuuden valokeilalta.

Lainaan tässä nyt suoraan Seppo Konttisen kirjaa : Salattu pankkituki : "Lainsäätäjät olivat jo hyvissä ajoin ryhtyneet toimiin pankkien perintäaseman parantamiseksi ja velallisten inhimillisen kärsimyksen lisäämiseksi. Kärsimysten vuoteen 1993 ajoittuu alioikeus-ja ulosottolain uudistus. Joulukuun alusta lukien, ei tavallista alkuperäistä velkakirjaa enää tarvinnut liittää haastehakemukseen. Entisessä laissa oli vastaansanomattomasti: "Asiakirja, johon kantajan vaatimus perustuu, on liitettävä haastehakemukseen alkuperäisenä tai jäljennöksenä." Uudessa laissa sama kohta on muotoiltu seuraavasti: Haastehakemuksessa on kuitenkin täsmällisesti yksilöitävä se sopimus, sitoumus tai muu kirjallinen todiste, johon kantaja vetoaa.... Lainmuutoksen seurauksena tuomioistuimet ryhtyivät noudattamaan periaatetta, ettei alkuperäistä velkakirjaa tarvinnut liittää haastehakemukseen. Ulosottolain uudistuksen yhteydessä sama asia toisin sanoin:" Jos alkuperäisen saamistodistuksen (velkakirja) antaminen sen katoamisen tai muun syyn takia ei ole mahdollista, ulosottomies voi panna tuomion tai päätöksen täytäntöön alkuperäisen saamistodistuksen (velkakirja) puuttumisesta huolimatta, jollei saamistodiste ole juokseva velkakirja, vekseli tai shekki." "


Ketään tuskin yllättää, että tälläisten lakien voimassa ollessa näitä saamistodistusten katoamisia sattui tuhkatiheään. Niinpä mm. silloin, kun 12 miljardin markan saatavat (ja velallisparat siinä samalla) myytiin 5%:n hinnasta Aktiv Hansalle ja C&A Finland OY:lle, kukaan ei pystynyt tutkimaan, kuinka paljon perintäkelvottomia tai jo kertaalleen maksettuja velkoja koko paketti sisälsi.Valtiontalouden tarkastusviraston näitä tapahtumia käsittelevä raportti julistettiin pikaisesti salaiseksi Paavo Lipposen hallituksen toimesta. Mikä sekään tuskin hämmästyttää ketään.

Kääriäinen on toinen vielä valtakunnan politiikassa mukana olevista, jotka istuivat Esko Ahon (kesk.) hallituksessa 1990-luvun alussa. Kääriäinen oli kauppa- ja teollisuusministerinä 1993–1995.

(Julkaistu ensin Uuden Suomen blogeissa)