Vanhankaupunginkoski vapaaksi

Virtavesien hoitoyhdistyksen Vantaanjoen asiantuntija Kari Stenholm kirjoitti toisaalla näin:

"Vantaanjoki on jo nyt Suomenlahden paras taimenjoki. Paikalliset taimenet lisääntyvät laajasti eri puolilla vesistöä, jonka uomapituus on yli 300 km, merivaelluksen tehneet taimenet lisääntyvät suurimmalla osalla yli 200 km pitkää meriyhteydessä olevaa uomapituutta ja ylimmillään 95 km päässä merestä. Taimenen luonnonlisääntymisen poikastiheydet ovat suuria.

Käytännössä Vantaanjoen yläjuoksun kaikki taimenet ovat nykyään jo luonnonkudusta peräisin, eikä sinne enää tehdä istutuksia. Vantaanjoen taimenista suurin osa myös elää vesistön yläjuoksulla, eli suurin osa Vantaanjoen taimenista on jo luonnonkudusta peräisin.

Ainoastaan Helsinki ja Vantaa istuttavat edelleen taimenia Vantaanjoen alapäähän, ylimmillään Vantaankoskelle 17 km päähän merestä.

En tiedä että Vantaankosken yläpuolelta olisi tehty havaintoja istutetuista taimenista viime vuosina, mutta mahdollista on että joku istutettu eksykki nousee myös Vantaankosken yläpuolelle, todennäköisesti ei kuitenkaan yläjuoksulle asti.

Vantaanjoen vesistö on elpynyt hyväksi taimenjoeksi pääosin seuraavilla toimenpiteillä:

- Viranomaiskunnostuksilla on purettu patoja, ohitettu niitä kalateillä ja ennallistettu pääuomien koskia.

- Virho on kunnostanut jätevesiltä ja muilta ongelmilta suojassa oleviin paikkoihin, puroihin, sivujokiin, mutta myös pääuomaan paljon lisääntymisalueita, joissa taimenen lisääntyminen suurimmalta osaltaan tällä hetkellä tapahtuu. Hyvin kohdistettujen kunnostusten ohella Virho on tehnyt myös laajaa ja tuloksellista Vantaanjoen suojelutyötä.

- SKES on kunnostanut menestyksellä kahta- kolmea alajuoksun puroa.

Tälläkin hetkellä luonnonkudusta syntyneitä taimenia kutee valtavan paljon Vantaanjoen yläjuoksulla, sekä paikallisia- , että merivaelluksen tehneitä taimenia. Suurimmat merivaelluksen tehneet taimenet ovat tänä vuonna olleet 80 cm pituisia.

Luonnonkudusta syntyneiden taimenten suhteellinen määrä saadaan kasvamaan ennen kaikkea sillä, että kaikki istutukset Vantaanjokeen lopetetaan. Vantaanjoen taimenen luonnonlisääntymisen kehittymisen ja sen seurannan kannalta olisi parempi, jos alajuoksullekaan ja joen edustan merialueelle ei istutettaisi ollenkaan taimenia. 

Vanhankaupunginkosken padon purkaminen ja kalojen hyvin noustavan nousuväylän avaaminen on erittäin hyvä ja huipputärkeä lisä Vantaanjoen elvyttämiseen. Nykyiselläänkin taimenia ja lohia nousee paljon Vantaanjokeen, jos Vanhankaupunginkosken voimalaitosta käytetään Virhon jo 2000-luvun alussa vaatimalla ja Helsingin Energian ja muutamien muiden tahojen kanssa sopimalla tavalla (Virho vaati tuolloin ennen kaikkea sitä, että voimalaitoksen käyttö lopetetaan, mutta tuolloin aika ei ollut lopetukselle kypsä). Nykyisin kaloja kuitenkin vahingoittuu paljon niiden yrittäessä ylös länsihaarasta ja hyppiessä päin patoa ja kallioita. Vanhankaupunginkosken voimalaitos haittaa myös kalojen laskeutumista joesta mereen ja vahinko alaslaskeutuville taimenen ja lohen smolteille voi olla suurikin, mutta sitä ei ole tutkittu."