Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#37673: - SRK:n uusi puheenjohtaja: Naisten asema ei muutu

Mutta,  asioilla on monta puolta, kieltämättä silti monia rankkoja puolia.  Tässä yhtenä päivänä kuljin suuren lapsijoukon  ja heidän äitinsä kanssa kadulla,  kysyin, oletteko "rauhanyhdistykseläisiä/ lestadiolaisia.  " Ei,  ei me  olla"  "Kyllä  monta menee siinä missä yksikin, -  se menee niin itsestään."  -  No ei kaikilla kuitenkaan.  Mutta rikasta se on useissa paikoin kuitenkin,  sen tiedän.  Mutta tarvii olla kyllä tuota energijaa runsaasti.


Tässä Pohjois-Suomalainen perheterapeutti lestadiolaisuuden sisältä:

Psyko- ja perheterapeutti Aino Kanniainen sanoi toisaalla myös näin:

”Omaa harkintaa saa käyttää myös ehkäisykysymyksissä. Perinteisesti vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä ei ole kannustettu ehkäisyn käyttämiseen, mutta Kanniainen korosti, että päätäntävalta on perheellä.

-Se on omantunnon kysymys, johon ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Tämän asian kanssa kipuillaan.”

”Lapsen syntymässä saa kokea elämän pyhyyden

Aino Kanniainen pohti puheenvuorossaan sitä, millaista on olla vanhoillislestadiolainen nainen. Hänen mielestään mediassa on viime aikoina kuvattu vanhoillislestadiolaisuutta patriarkaalisena yhteisönä, jossa naiset ovat alisteisessa asemassa.

– Minun on vaikea tunnistaa itseäni median luomasta kuvasta.
– Olen saanut toteuttaa elämänvalintojani vapaasti, hän kertoi.

----Kanniainen pohti myös lasten vastaanottamiseen liittyviä kysymyksiä. Hän totesi, että lapsen syntymässä saa kokea todeksi elämän pyhyyden ja sen, että Jumala on elämän antaja.

– Minulta on ammattilaisena kysytty, voiko uskovainen ehkäistä äidin vakavan väsymisen, mielenterveyteen tai fyysiseen sairauteen liittyvien kysymysten vuoksi.

Hän totesi, että sairauden hoitaminen on tärkeää.

– Siltikään näin henkilökohtaiseen ja puolisoiden yksityiseen asiaan ei kukaan toinen voi antaa yksiselitteistä vastausta. Päätöstä ei voi ulkoistaa toisille tai uskonyhteisölle. Jumalan sanaan pohjautuvat ratkaisut nousevat henkilökohtaisen uskon kautta.

Kanniainen pohti, että näin syvällisen kysymyksen esittäjää ei kuitenkaan saisi jättää yksin, vaan on pyrittävä auttamaan häntä löytämään sellainen ratkaisu, jonka kanssa hän voi hyvällä omallatunnolla elää ja luottaa Jumalan johdatukseen.”

(Pikkusen idealistiselta nuo vastaukset kuitenkin vaikuttavat,  en mahda sille mitään.)