SRAL Vuosikokousaloite

Viime tiistain (23.9.08) järkyttävien tapahtumien jälkeen tuntuu jokseenkin turhanaikaiselta tarttua tällaiseen aiheeseen, mutta sananvapauden ja yhdistysdemokratian nimissä niin aloite kuin kommentti on sallittu.

Olen seurannut ja ottanut osaa suomalaiseen radioamatööritoimintaan lähes koko sodanjälkeisen ajan ja voin sen kokemuksen perusteella todeta lyhyesti, että Suomen radioamatööriliitossa ei ole toimittu eikä toimita tässä aloitteessa ehdotetulla tavalla. Jäsenistön enemmistölle riittää radioamatööriharrastus sellaisenaan ja perinteiset, hyväksi havaitut ja asialliset vuosikokousrutiinit.

Aloite on tuttua käsialaa, sieltä samalta tehtaalta mistä ne aikaisemmatkin; sen osoittaa asiakirjan tyyli ja tekstianalyysi. Kun on pyydetty, kirjoihin on saatu oikeitakin henkilönimiä, osa on halunnut jäädä piilosille. Allekirjoittajat ovat toimineet hyvässä uskossa tuntematta asioiden oikeita taustoja, valitettavasti.

Oikeudenkäyntiä ja tätä aloitetta ei olisi lainkaan tarvittu, jos erotettu jäsen olisi hyväksynyt liiton hallituksen tekemän rakentavan sovintotarjouksen, jossa mm. po. jäsenen erottaminen olisi tuotu sääntöjen edellyttämällä tavalla liiton jäsenkokouksen käsittelyyn. Tämä ei sopinut hänelle, minkä ymmärrän varsin hyvin. Jäsenistön enemmistö olisi saattanut vahvistaa erottamisen.

Järjestömme yhteisöllisyys kulminoituu yhä aitoon ham spirit’iin, mikä on ollut ja on edelleen liittomme jäsenistön vahvuus. Sen murtamiseksi tarvitaan paljon enemmän kuin toisten radioamatöörien nimiin naamioitu vuosikokousaloite. Tämäkin hyökkäys torjutaan päättäväisesti, yksimielisesti ja yhteisvoimin liiton sääntöjä ja hyviä tapoja noudattaen.

Vuosaaressa 25.9.2008
Reino Janhunen, OH2HK