Adressi Israelin tueksi!

1. Mooseksen kirja 18
Vieras

/ #2048 Abraham anoo armoa Sodomalle ja Gomorralle

02.04.2014 18:26


16 Silloin miehet nousivat siitä ja kääntyivät Sodomaan päin, ja
Aabraham kulki heidän kanssaan saattaaksensa heitä.

16 Silloin nousivat miehet sieltä, ja käänsivät heitänsä
Sodomaan päin: ja Abraham meni heidän kanssansa, saattamaan heitä.

16 Sitten miehet nousivat ja lähtivät Sodomaan päin, ja Abraham
saattoi heitä kappaleen matkaa.

17 Ja Herra sanoi: "Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä olen
tekevä?

17 Ja Herra sanoi: kuinka minä salaan Abrahamilta, jota minä
teen?

17 Herra ajatteli: "Miksi salaisin Abrahamilta, mitä aion tehdä?
[Aam. 3:7]

18 Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja väkevä kansa, ja kaikki
kansakunnat maan päällä tulevat hänessä siunatuiksi.

18 Että Abraham tulee suureksi ja väkeväksi kansaksi, ja kaikki
kansat maan päällä pitää hänessä siunatuksi tuleman.

18 Onhan Abrahamista polveutuva suuri ja mahtava kansa, ja hänen
saamansa siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille. [1. Moos.
12:3
+]

19 Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiansa ja
perhettänsä, joka jää hänen jälkeensä, noudattamaan Herran tietä ja tekemään
sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on, jotta Herra antaisi Aabrahamille tapahtua,
mitä hän on hänelle luvannut."

19 Sillä minä tunnen hänen, että hän käskee lapsiansa ja
huonettansa hänen jälkeensä Herran tietä pitämään, ja tekemään hurskautta ja
oikeutta: että Herra saattais Abrahamille kaikki, kuin hän hänelle luvannut
on.

19 Minähän olen valinnut hänet, että hän käskisi poikiaan ja
jälkeentulevaa sukuaan pysymään Herran tiellä ja noudattamaan oikeutta ja
vanhurskautta, jotta minä voisin täyttää sen lupauksen, jonka olen Abrahamille
antanut." [5. Moos.
6:7
]

20 Niin Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on
suuri, ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat.

20 Ja Herra sanoi: Sodomassa ja Gomorrassa on suuri huuto, ja
heidän syntinsä ovat sangen raskaat.

20 Ja Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran asukkaiden
takia on suuri ja heidän syntinsä on hyvin raskas. [1. Moos.
13:13
+]

21 Sentähden minä menen alas katsomaan, ovatko he todella
tehneet kaiken sen, josta huuto on minun eteeni tullut, vai eivätkö; minä tahdon
sen tietää."

21 Minä astun nyt alas ja katson, jos he täydellisesti tehneet
ovat huudon jälkeen, joka minun eteeni tullut on; taikka jos ei niin ole, että
minä sen tietäisin.

21 Siksi minä aion mennä sinne katsomaan, ovatko he todella
tehneet kaiken sen pahan, mistä valitetaan. Minä haluan saada siitä
selvän."

22 Ja miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin, mutta
Aabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen.

22 Ja miehet käänsivät itsensä sieltä, ja menivät Sodomaan päin.
Mutta Abraham jäi seisomaan vielä Herran eteen.

22 Miehet lähtivät kulkemaan Sodomaan päin, mutta Herra jäi
vielä puhumaan Abrahamin kanssa.

23 Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: "Aiotko siis hukuttaa
vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?

23 Ja Abraham astui hänen tykönsä, ja sanoi: hukutatkos myös
vanhurskaan jumalattoman kanssa?

23 Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: "Aiotko sinä tuhota
vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?

24 Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta; aiotko
hukuttaa heidät etkä säästä paikkaa siellä olevain viidenkymmenen vanhurskaan
tähden?

24 Jos kaupungissa olisi viisikymmentä vanhurskasta,
hukuttaisitkos myös ne, ja et säästäisi sitä siaa viidenkymmenen vanhurskaan
tähden, jotka siellä olisivat?

24 Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen
silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen
vuoksi, jotka siellä asuvat?

25 Pois se, että sinä näin tekisit: surmaisit vanhurskaan
yhdessä jumalattoman kanssa, niin että vanhurskaan kävisi samoin kuin
jumalattoman! Pois se sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisi
oikeutta?"

25 Pois se sinusta, ettäs sen tekisit, ja kuolettaisit
vanhurskaan jumalattoman kanssa, ja että vanhurskaalle kävis niinkuin
jumalattomallekin. Pois se sinusta: Eikö kaiken maailman tuomari oikein
tuomitsisi?

25 On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten
kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin!
Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?" [Ps. 58:12, Ps. 82:8, Ps. 94:2; Room. 3:6]

26 Ja Herra sanoi: "Jos löydän Sodoman kaupungista viisikymmentä
vanhurskasta, niin minä heidän tähtensä säästän koko paikan".

26 Herra sanoi: jos minä löydän viisikymmentä vanhurskasta
Sodoman kaupungissa; niin minä säästän kaiken sen paikan heidän
tähtensä.

26 Herra sanoi: "Jos löydän Sodomasta viisikymmentä hurskasta,
niin heidän tähtensä minä säästän koko kaupungin."

27 Aabraham vastasi ja sanoi: "Katso, olen rohjennut puhua
Herralleni, vaikka olen tomu ja tuhka.

27 Abraham vastasi ja sanoi: katso, minä olen ruvennut puhumaan
minun Herrani kanssa; ehkä minä tomu ja tuhka olen.

27 Abraham vastasi: "Minä olen rohjennut puhua sinulle, Herra,
vaikka olenkin vain tomua ja tuhkaa. [Job 30:19; Sir.
17:32]

28 Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu viisi;
hävitätkö viiden tähden koko kaupungin?" Hän sanoi: "En hävitä, jos löydän
sieltä neljäkymmentä viisi".

28 Mitämaks, jos oli vailla viisi niistä viidestäkymmenestä
vanhurskaasta, kadottaisitkos viiden tähden koko kaupungin? ja hän sanoi: en
kadota, jos minä löydän siellä viisiviidettäkymmentä.

28 Entä jos niistä viidestäkymmenestä puuttuu viisi?
Hävittäisitkö viiden vuoksi koko kaupungin?" Herra vastasi: "En hävitä, jos
löydän sieltä neljäkymmentäviisi."

29 Ja hän puhui vielä hänelle sanoen: "Entä jos siellä on
neljäkymmentä?" Hän vastasi: "Niiden neljänkymmenen tähden jätän sen
tekemättä".

29 Ja hän puhui vielä hänelle, ja sanoi: mitämaks, siinä
löyttäisiin neljäkymmentä? ja hän sanoi: en tee minä neljänkymmenen
tähden.

29 Abraham kysyi vielä: "Entä jos siellä on neljäkymmentä?"
Herra sanoi: "Niiden neljänkymmenen takia minä säästän sen."

30 Aabraham sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että vielä puhun.
Entä jos siellä on kolmekymmentä?" Hän vastasi: "En tee sitä, jos löydän sieltä
kolmekymmentä".

30 Abraham sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, että minä
vielä puhun: mitämaks, löyttäisiin siellä kolmekymmentä? ja hän sanoi: en minä
tee, jos minä löydän siellä kolmekymmentä.

30 Abraham sanoi: "Älä suutu, Herra, vaikka puhunkin vielä. Entä
jos siellä on kolmekymmentä?" Herra vastasi: "En hävitä sitä, jos löydän sieltä
kolmekymmentä."

31 Mutta hän sanoi: "Katso, minä olen rohjennut puhua
Herralleni. Entä jos siellä on kaksikymmentä?" Hän vastasi: "Niiden
kahdenkymmenen tähden jätän hävittämättä".

31 Ja hän sanoi taas: katso, minä olen ruvennut puhumaan minun
Herrani kanssa: mitämaks, löyttäisiin siellä kaksikymmentä? ja hän sanoi: en
kadota heitä kahdenkymmenen tähden.

31 Mutta Abraham sanoi: "Saanko vielä puhua sinulle, Herra? Entä
jos sieltä löytyy vain kaksikymmentä?" Herra sanoi: "Niiden kahdenkymmenen takia
jätän sen hävittämättä."

32 Ja hän sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että puhun vielä
tämän ainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?" Hän vastasi: "Niiden kymmenen
tähden jätän hävittämättä".

32 Ja hän vielä sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, jos minä
ainoastansa tällä erällä puhu: mitämaks, siellä löyttäisiin kymmenen? ja hän
sanoi: en kadota heitä kymmenen tähden.

32 Mutta Abraham sanoi: "Älä suutu, Herra, vaikka puhun vielä
tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?" Herra sanoi: "Niiden kymmenen
takia jätän sen hävittämättä." [Jer. 5:1]

33 Ja Herra lähti pois, senjälkeen kuin hän oli lakannut
puhumasta Aabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi kotiinsa.

33 Ja Herra meni pois sitte kuin hän oli Abrahamin kanssa
puhunut: ja Abraham palasi kotiansa.

33 Tämän sanottuaan Herra lähti pois, ja Abraham palasi
kotiinsa.

Kommentoi adressia




Maksullinen mainonta

Mainostamme tätä adressia 3000 ihmiselle.

Lisätietoja…