Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#32330: - Hengelliset asiat hyvin erilaisia kuin maalliset

Jatkokirjoitus. Tässä on ollut pyrkimyksenä tarkastella niitä eroja, joita uskis ja ateisti kohtaavat, uskiksen näkövinkkelistä tarkasteltuna. Ja sulassa sovussa.

Kristinuskossa tuota uskomista "omasta järjestäni ja voimastani" kutsutaan omavanhurskaudeksi. Omavanhurskauden sijaan tulisi olla Kristuksen vanhurskautta, jota oli tuo "Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraani, enkä tulla Hänen tykönsä; vaan Pyhä Henki on kutsunut minua evankeliumin kautta, valistanut minua lahjoillaan, pyhittänyt ja varjellut minua oikeassa uskossa..."

Tämän jatkokirjoitukseni tarkoitus on kertoa niille, jotka ovat mahdollisesti kiinnostuneita näistä käsitteistä, että uskiksen näkövinkkelistä tuo Kristuksen vanhurskaus on tavoittelemisen arvoinen ja tuo omavanhurskaus on sitä, jota tulisi välttää. Tämä Kristuksen vanhurskaus ei ole siis jotenkin "vähemmän uskomista".

Omana mielipiteenäni ajattelen näin, että tuo "ateistinen tai laajemmin sanottuna uskonnoton vakaumus merkitsee uskon puuttumista yliluonnolliseen" on ateistin kannalta katsottuna kai noin. Mutta tässä kohtaa ateisti ja uskis näkevät asiat eri tavalla. Uskiksena ajattelen, että kaikki uskoo johonkin, uskon kohde vain vaihtelee. Ateisti uskoo, että Jumalaa/jumalaa ei ole (Oli oma kirjoitukseni vähän aikaa sitten). Tämä uskiksen kannalta katsottuna "ateistin usko" ei ole tietenkään kristinuskon mukaista, mutta uskoa kuitenkin, sekin. Valitan, näkemykset eroavat.