IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Helsingin Uutisista kolumni helmikuulta:



Kallis vihreä moka

Epäonnistunutta talouspolitiikkaa suurempi munaus on energian kallistuminen.

Mitä kovempi pakkanen, sitä enemmän Suomi tuo energiaa ja sitä varmemmin suomalaiset köyhtyvät.

Euroopan vihreiden ajama ja EU:n muiden poliitikkojen hyväksymä ilmasto- ja energiapolitiikka on suistanut maanosamme kalliin energian ja koko ajan lisääntyvien energiatukien viidakkoon.

Hiilidioksidipäästöjen piti vähentyä energiaveroilla ja bioenergian tuilla.

Lopputuloksena on, että energiaa on halvinta tuottaa eniten saastuttavalla kivihiilellä. Sitä tuodaan maailman ääristä voimalaitoksille, jotka suunniteltiin uusiutuvan polttoaineen käyttämiseen.

Seuraava energiamoka on leivottu uuteen ympäristönsuojelulakiin. Se sisältää ylevät perustelut luontoarvojen suojelulle.

Hallituksen pokerissa luontoarvojen tiukka seulonta väljentyi niin, että se koskee enää turpeen nostoa. Tämä oli ympäristöministeri Ville Niinistön (vihr) ehdoton vaatimus.

Luontoarvoista ei piitata, jos maata käytetään jättinavetan tai golfkentän rakentamiseen. Ympäristönsuojelulaki on yhtä epäoikeudenmukainen ja syrjivä kuin eläketuloille säädetty ylimääräinen raippavero.

Suomi kuluttaa 8 miljardia euroa enemmän energian tuontiin kuin saa energian viennistä. Summa on yhtä suuri kuin valtion vuotuinen uuden velan otto.

Kotimaista energiaa on tarjolla, mutta vihreät vihaavat turvetta tunteen eikä järjen voimalla. Heikon työllisyyden alueilla turvetta pitäisi hyödyntää. Pohjois-Suomen pinta-alasta on suo- tai turvemaita 55 prosenttia.

Turve työllistäisi ja korvaisi tuontienergiaa. Soiden pinta-alasta tarvitsisi käyttää vain pari prosenttia.

Kaikki veronmaksajat hyötyisivät turpeen käytöstä, kun työttömyyskorvaukset ja sosiaalituet vähenisivät. Se alentaisi paineita veronkorotuksiin.

Energiatuonnin pienentyminen jättäisi rahat kotimaahan elvyttämään kulutusta. Tätä ei pitäisi kenenkään vastustaa.