Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto


Vieras

/ #31048 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: : Homo- ja heterovanhempien lapset eivät ero

10.03.2014 18:46

#31047: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: : Homo- ja heterovanhempien lapset eivät eroa to

 

 


Kuulin äsken kuinka Sota-aikaan,  olisko se nyt ollut talvisota,  koska suomalaisten kuolleiden määrä oli 26 000,  kansa oli polvillaan sekä rintamilla,  että kodeissa.  
Ja valtava oli epäsuhta Venäjän asevoimaan nähden.


Panssarivaunuja esimerkiksi oli Suomella,  jollakin lohkola 32,  Venäjällä n.3000.
Suomalaisia  KUOLI 26 000 ,  VENÄLÄISIÄ 126 000.
Vaikka venäläisparat,  monet nekin olisivat olleet varmaan mieluiten kotonaan.


1.
Oi kuningasten kuningas,
sä maan ja taivaan valtias,
myös tähän maahan silmäs luo
ja armos runsaat lahjat suo.

2.
On meidän kansa vähäinen
ja vähäinen on voima sen,
vaan mitä mahtavinkaan vois,
jos et sä, Herra, voimaa sois.

3.
On edessäsi tuhkaa vain
maailman mahti voimakkain.
Kun viittaat, korkein alenee
ja alhaisinkin ylenee.

4.
Vaan tehtäviisi valitset
useinkin pienet, alhaiset,
niin että heissä näkyisi
vain sinun suuri voimasi.

5.
Näin muinoin kansa pienoinen
sai hoitaa tulta totuuden,
ja köyhä seutu Juudean
on synnyinpaikka Korkeimman.

6.
Suo, Herra, meille Henkesi,
tee meissä armotyötäsi.
Pois väärät pyyteet karkota
ja rakkauteen kasvata.

7.
Tee kansastamme kansasi
ja sinun palvelijasi.
Sen töitäsi suo toimittaa
ja kunniaasi julistaa.










.


Julius Krohn 1869. Uud. komitea 1937. Virsikirjaan 1938. Uud. komitea 1984.

 


580 Oi kuningasten kuningas

O kuningasten kuningas

Runonsa "Virsi kotimaan puolesta" Julius Krohn (1835-1888) kirjoitti oleskellessaan ulkomailla 1860-luvun lopulla. Muokattuna se tuli vasta vuoden 1938 virsikirjaan ja siitä edelleen muokattuna nykyiseen: Oi kuningasten kuningas.

Tuttu virsi tarjoaa kiintoisan esimerkin siitä, miten virsi muuttuu aikojen muuttuessa.

Krohn sanoi runossaan kansaamme vähäiseksi ja maailman silmissä arvottomaksi. 1930-luvun komitean muokkauksen jälkeen virressä korostuu vain kansan ja sen voiman vähäisyys – itsenäistynyt kansahan ei voi olla muiden silmissä arvoton. Jumala kuitenkin usein valitsee "aseikseen pienet, alhaiset". Tässä 30-luvun komitea vielä säilytti sanan "ase", joka Krohnilla merkitsikin 'välinettä, työkalua'. Nykyisin se tuntuisi lähinnä sotaiselta; niinpä nyt laulamme: "Vaan tehtäviisi valitset jne."

Rinnastuskohteeksi Krohn otti "ylenkatsotun ja halvan Juudan kansan", jonka Jumala valitsi, ja Betlehem oli hänellä "pienoisin tuo kaupungeista Juudankin" (vrt. Miika 5:1). Kun 1930-luvun komitea tällä kohtaa yhdisti kaksi säkeistöä, se toi virteen Juudan kansan tilalle Israelin ja siirsi sen määritteeksi ”pienoisen”, jolloin Betlehemistä tulikin ”kylä halpa Juudean”. Nykymuodossa ei halvaksi, so. halveksituksi, sanota enää mitään.

Jotkut ovat murehtineet Israelin nimen häviämistä tästä virrestä. Siitä luovuttiin, koska se olisi voinut assosioitua nykyiseen Israelin valtioon. Eikä se Krohnin tekstissä esiintynytkään.

Siinä, missä Krohn aikoinaan lausui: ”Suuruutta emme rukoile, me pienuuteemme tyydymme”, rukoilemme nyt: ”Pois väärät pyyteet karkota ja rakkauteen kasvata.” Tässä virsi on siis saanut uutta sisältöä. Ja kun Krohnin runossa ihan lopuksi pyydetään, että kansamme saisi ”valistua ja valistaa”, kuuluukin viimeinen säe nyt: ”ja kunniaasi julistaa”.

Mutta tärkein ei ole muuttunut: ”Tee meissä armotyötäsi.”

Tauno Väinölä