Paperiresepti on säilytettävä sähköisen reseptin ohella.

Potilaani ilmoitti heti vastaanoton alussa, että hänelle ei ssitten missään tapauksessa kirjoiteta sähköistä resepti.
Iäkkäillä ihmisillä ei ole tietokoneta eikä osaamissta sähköisten reseptien käsittelyyn ja ymmärtämiseen.
Vastaanottoa pitävänä yksityislääkärinä minulla ei ole mitään taloudellista mahdollisuuksia siirtyä sähköiseen reseptiin. Monet pienet lääkärikeskukset ja asemat joutuvat lopettamaan toimintansa ja potilaat joutuvat heitteille ja siirtymään isoille asemille. Täten isot lääkärikeskukset saavat monopoliaseman kilpailussa.Seurauksena on puoskaronnin ja luontaislääkkeiden käytön lisääntyminen. Vaihtoehtoisten hoitojen lisääntyminen.
Vuonna 1970 oli noin 7000 lääkäriä ja nyt 24000. Kuitenkaan lääkäripula ei ole hellittänyt lainkaan ja byrokratian lisääntyessä esim e-reseptien kautta lääkärien työtunntimäärä ei riitä.
Sähköisen reseptin mahdollistava terveyshekilökortin hinta on nyt erään ammattinörtin tiedon mukaan noin 800 € eli jotta kaikki lääkärit olisivat e-reseptin tarvitseman kortin saaneet maksaa se 24000 x 800 € = 19 200 000€.
Reseptin käyttö edellyttää myös lääkäreiden koulutusta eli maksaa 24000 x 100€ = 2 400 000€.
Jos Suomessa 1-2 hengen lääkäriasemia on 500 niin näiden liittäminen sähköiseen järjestelmään maksaa noin 20000€/asema eli noin 10 000 000€.
Apteekkien tieotekniikan uusimminen vaatii jälleen miljoonia.
Tietotekniikka vaatii uusiutumista kolmen vuoden välein ja vanhenee kolmessa vuodessa ja tietotekniika vuosittainen ylläpito maksaa yhtä paljon kuin koneiden uusimnen. Kovalevyt kestävät kolme vuotta.
Tietotekniikan ja ohjelmistojen tekijöiden ulkomaise lobbarit hykertelevät tässä tilanteessa. Ja raha virtaa jälleen ulkomaille.
Nykyään yritetään yhteiskunnassa säästää.
Kannattaa ennen päätöksentekoa tehdä myös oikeat kustannuslaskelmat.
Ilkka Härkönen
psyk. erik.l.