Alppipuiston puolesta

#15: -

Ei alppipuistoa olla tuhoamassa. Ote yleissuunnitelman tiivistelmästä:

Alppipuisto

Seudulliselle kevyen liikenteen väylälle on suunnitteluvaiheessa tutkittu erilaisia vaihtoehtoja. Suunnitelmakuvissa esitetty linjaus on todettu tutkituista vaihtoehdoista parhaimmaksi huomioiden pyöräilijöiden sujuvan liikkumisen, Alppipuiston maisemakuvallisen ilmeen, tilarakenteen ja nykyiset toiminnot. Kevyen liikenteen väylä on suunniteltu puiston maanpintaa ylemmälle tasolle tukipilarien päälle radan varteen. Tukimuuri on porrastettu, jolloin muuria voidaan käyttää oleskeluun ja istuskeluun tai tasanteille istuttaa kasvillisuutta. Materiaalina voidaan käyttää sekä luonnonkiveä että betonia. Muuri on jäsennetty pystysuunnassa käyttä-mällä vaihtelevasti erivärisiä ja -kokoisia luonnonkiviä. Porrastetut alueet integroidaan puiston toimintoihin ja oleskeluun. Portaat tehdään muurin suuntaisiksi, jotta ne eivät muodostu liian isoksi elementiksi puiston maisemakuvassa, ja jotta säästetään puiston pinta-alaa. Ympäristösuunnittelussa käytettävät materiaalit, mukaan lukien pinnoitteet, kaiteet, aidat ja muurit, tulee olla laadultaan kestäviä ja korkeatasoisia sekä esteettisesti puistoon sopivia.

Nykyisen näköalakallion kohdalla tunnelin päälle rakennetaan betonikansi, jonka päälle muotoillaan maamassojen avulla sopiva pinta huomioiden ympäröivä topografia ja hulevesien johtaminen. Kansirakenteen päälle istutetaan kasvillisuutta. Muotokieli, kasvilajit ja niiden määrät ynnä muut  suunnitellaan tarkemmin seuraavassa suunnitteluvaiheessa, kun tiedetään kansirakenteen paksuus, suuaukon arkkitehtuuri sekä muut tarkempaan suunnitteluun vaadittavat seikat. Näköalapaikalta avautuvat näkymälinjat radan suuntaan tulee säilyttää.

Alppipuiston länsireunasta joudutaan poistamaan runsaasti puustoa ja muuta kasvillisuutta radan rakentamisen myötä. Seuraavassa suunnitteluvaiheessa tulee mittauttaa puusto työalueelta ja sen läheisyydestä sekä arvioida kriittisten alueiden kasvillisuuden kunto. Nykyistä puustoa tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Puiston historialliset arvot ja yleisilme tulee säilyttää mahdollisimman hyvin, mutta huomioida tulevaisuuden tarpeet ja alueen käyttö. Polkuverkostoon, toimintoihin ja kasvillisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.