Jyväskylä ei talvikunnossapidä jalkakäytäviä 1.1.2014 jälkeen

Lain tarkoitus on estää tontinomistajien epätasapuolinen kohtelu. Omakotitalovaltaisilla alueilla joissa on yksi tai useampi kokoojatie, ja niissä vain toisella puolella jalkakäytävä, syntyisi laissa mainittu erityisen epätasapuolinen kunnossapitotehtävien jakautuminen. Lain kirjain on tässä tapauksessa selkeä: kunnan on otettava huolehtiakseen kunnossapitotehtävistä.

Mahdollisesti päättäjillä ei ole ollut riittävää tietoa kaikista alueista joihin päätös kohdistuu. Ruutukaava-alueellahan tilanne on toinen, kun jalkakäytäviä on lähes joka paikassa ja valtaosin kummallakin puolen katua. Tasapuolinen kohtelu syntyy ruutukaava-alueella itsestään. Omakotitalovaltaisilla alueilla tilanne on toinen, ja siksi asia on kirjattu lakiin.

Toivottavasti tämä päätös saadaan korjattua lain mukaiseksi ennen kuin mitään vahinkoja ehtii tapahtua. Säästötavoitteen suhteen menetystä ei pitäisi syntyä, koska lain mukaan kunnossapito voidaan laskuttaa _koko_ alueen tontinomistajilta. Näin on Kuopiossa tehtykin ja menettelyn oikeellisuus on vahvistunut tuomioistuimessa. Tällä tavalla kustannus yhtä tontinomistajaa kohden ei ole kohtuuttoman suuri, kun kaikki maksavat alueen kulkuyhteyksien kunnossapidosta. Kulkuyhteyksiähän käyttävät myös ne jotka asuvat kokoojateihin liittyvien pikkuteiden varrella. Joku saattaa väittää, että ei koskaan käytä kokoojatien jalkakäytävää, mutta maksu on kuitenkin perusteltu koska jalkakäytävää on _mahdollista_ käyttää, käyttipä itse tai ei. Ja noidenkin kohdalla on parempi, että kevyt liikenne on poissa kokoojatien ajoradalta. Siksihän se jalkakäytävä on siinä olemassa.

Laskuttamisesta tietenkin on vaivaa, ja odotettavissa on suuri määrä vastalauseita jotka on erikseen kumottava, mahdollisesti jopa tuomioistuimessa asti. Ehkä helpompaa olisi poistaa yksityisteiden tuki kokonaan, noiden teiden vaikutusalueella kun tuskin on yhtä paljon kiinteistöjä ja ihmisiä kuin omakotitalovaltaisilla alueilla. Yksityisteiden tuki ei liene lakisääteinen velvollisuus, jolloin siihen varatulla 200 000 euron summalla syntyisi jo puolet nyt haetusta säästötavoitteesta.