Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Turvetuotannossa on
suo- ja vesistökohtaista tarkkailua

Diplomi-insinööri Jaakko Koppinen Multialta esitti päätelmiään esimerkkien voimin turvetuotannon vesistökuormituksen seurannasta ja laskennasta (MT 14.10.).

Saarijärvellä Ahvenlamminsuon, Raatteikonsuon ja Saarekenevan alapuolisesta vesistöä on tarkkailtu vuodesta 1991 lähtien. Vastaavasti Kalmunevan alapuolisesta Suojärvestä ja Ryönänkoskesta vesistötarkkailua on tehty vuodesta 1995 lähtien.

Alueella on siten pitkäjänteisesti seurattu vesistöjen veden laatua.

Ahvenlamminsuo, Raatteikonsuo ja Saarekeneva eivät kuuluneet vuosina 2003–2011 päästötarkkailusoihin, 1990-luvulla kylläkin osana Saarijärven reitin turvetuotantoalueiden yhteistarkkailua. Myöskään Keuruulla sijaitseva Kalmuneva ei ole ollut päästötarkkailusuo.

Päästötarkkailusuot ovat valittuja soita, joiden kuormituslukuja käytetään laajemmin myös muissa turvetuotantosoissa, kun niin kutsutut ominaiskuormitusluvut lasketaan.

Keski-Suomen elykeskus valvovana viranomaisena on hyväksynyt edellä nimettyjen soiden päästötarkkailun ja kuormituslaskennan perustuen ominaiskuormituslukuihin. Päästötarkkailuohjelma tehtiin laajempana kokonaisuutena ohjelmakausille 1999–2004, 2004–2008 ja 2008–2013.

Keuruulla sijaitsevan Kalmunevan turvetuotantoalueen vesistökuormitustarkkailutuloksissa on ollut vaihtelua erilaisesta laskentatavasta johtuen ominaiskuormituslukuihin perustuen tai kyseisellä suolla tehtävien päästömittausten mukaan.

Tarkimman tiedon kuormituksesta saa jatkuvaan virtaamamittaukseen ja ympärivuotiseen näytteenottoon perustuvalla tarkkailulla.

Kalmunevan turvetuotantoalueen aiheuttama kiintoainekuormitus on ollut saviperäisen pohjanmaan vuoksi tavanomaista korkeampi, muun muassa keväällä 2013. Kaivutöiden yhteydessä kiintoainepäästöt kasvavat. Suurempia kaivutöitä Kalmunevalla on tehty talvella 2011 ja 2012 vesienkäsittelykosteikon valmistelutöiden yhteydessä. Myös talvella 2013 tehtiin edelleen maansiirtotöitä.

Kalmunevan kosteikon valmistuttua heinäkuussa 2012 alueella käynnistettiin ympärivuotinen kuormitustarkkailu. Kesällä 2013 kosteikko on toiminut hyvin.

Kalmunevan kuormitus vakiintui kesällä 2013 lähelle metsäojitettujen soiden keskimääräistä tasoa.

Kalmunevalla on turvetuotannossa 56 hehtaaria, joten kuormitus tulee olemaan jatkossa kohtuullisen matala. Kosteikon toimivuus vakiintuu normaalisti 1–3 vuoden kuluttua perustamisesta muun muassa kasvillisuuden kehittymisen myötä.

Vapo noudattaa kaikilla tuotantosoillaan lupaviranomaisten edellyttämiä lupamääräyksiä. Lupaehdot sisältävät määräykset vesienkäsittelyjärjestelmistä, niiden toimivuudesta ja alapuolisten vesien tilaa koskevasta tarkkailusta.

Tarkkailu on viime vuosina lisääntynyt, ja suokohtaista näytteenottoa tehdään lupasoilla jokavuotisesti tai määrävuosina lupamääräysten mukaisesti.

Vuosittain otetaan ja analysoidaan yhteensä yli 10 000 vesinäytettä.

Vapo on sitoutunut rakentamaan kaikille turvetuotannossa oleville tuotantoalueille parhaan käyttökelpoisen vesienkäsittelytekniikan (BAT) mukaiset vesienkäsittelyjärjestelmät vuoden 2014 loppuun mennessä. Julkistamme vuosittain päästö- ja vesistötarkkailuraportit turvetuotantosoittain.



Mika Säynäjäkangas

Vapo Oy

aluejohtaja, Keski-Suomi