SUOMELLE OIKEUS PÄÄTTÄÄ ITSENÄISESTI SUSIKANNASTA

"Toisekseen, jokainen väite ansaitsee perustelut, jopa sinun väittämäsi."

Toki. Ja lähteenä väitteilleni käytänkin lähdekritiikin läpäiseviä lähteitä kuten Helsingin yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen artikkeleita. Helsingin yliopisto on maamme suurin ja tasoltaan paras yliopisto, se on Jyväskylän yliopiston ohella toinen niistä ainoista kansainväliselle huippuyliopistojen ranking-listalle yltäneistä opinahjoista. Käytän lähteenäni myös Helsingin Sanomia, joka on maan laajalevikkeisin ja tilastojen valossa arvostetuin sanomalehti. YLE eli Yleisradio on myös maamme arvostetuimpia instituutioita.

Väitteeni kuuluivat:

1) Ennen pihapiirit rakennettiin suojaisiksi, karjalla oli paimenet mukanaan (ja Euroopassa on yhä)

"Kyläasutusalueilla oli keskiajalta lähtien laidunlohkon varustamia miespuolisia nautakarjan yhteispaimenia, mutta lampaita ei juuri paimennettu. Paimenet olivat lapsia tai vanhuksia, eivät täysi-ikäisiä työkykyisiä henkilöitä. Isonjaon jälkeen kyläpaimeninstituutio taantui kaikkialla. Suomen viimeinen kyläpaimen toimi Karjalassa Salmin Varpakylässä.
Laidunlohkon tehtävänä oli osin helpottaa yksityisten eläinten omistajien paimenessa käyntiä (ru. vallgång), osin lisätä laidunnuksen kapasiteettia. Luonnonlaitumien ohella karjaa päästettiin kesannolle.
Torvella paimen säikytti pedot loitolle, soitti ajankuluksi ja kutsui illalla karjan koolle. Toisinaan torvi tehtiin pukinsarvesta, yleisemmin kuitenkin tuohesta. Tuohitorvi tehtiin kiertämällä tuohinauhaa onteloidun puukehyksen päälle. Poikkeuksellisesti tuohitorvi saatettiin muotoilla metallisoittimen malliseksi. Paimentorvia tehtiin myös lepänkuoresta. Petoja karkotettiin torvien ohella myös lakuttimella, puusta onteloidulla kalistimella, jonka kylkeen nyörin päässä olevat puupallot iskeytyivät."

" Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Satakunnassa rakennukset ympäröivät tiiviisti neliön muotoista pihaa. Piha oli jaettu hirsiaidalla kahdeksi eri pihaksi. Asuinrakennukset ja tärkeimmät talousrakennukset ympäröivät miespihaa, kun taas karjasuojat oli sijoitettu karjapihaan eli karjatarhaan. Ainoastaan hevosen talli sijoitettiin miespihaan, mahdollisimman lähelle tupaa. Itä- ja Pohjois-Suomen avarissa maisemissa ei ollut tarvetta sijoittaa rakennuksia kiinni toisiinsa, vaan rakennusten vältin jätettiin tilaa. Piha oli avopiha, johon rakennukset sijoitettiin väljästi pihapiiriksi."

" Vanhoissa tiheissä kyläyhteisöissä oli yhteinen paimen, joka pestattiin tavallisesti kesäkaudeksi. Nuoremmilla asutusalueilla, missä talot sijaitsivat hajallaan, jokainen talo huolehti itse karjastaan. Vanhastaan paimenet ovat olleet aikuisia miehiä. Virkaan oli kuitenkin usein vaikea saada aikuisia miehiä, joten paimeneksi oli hyväksyttävä myös naisia ja poikia. Poikien käyttöä paimenina tosin rajoitti laki. Vielä vuoden 1734 laissa määrättiin, että paimeniksi ei saanut laittaa poikia kymmenen taalarin sakon uhalla. Määräyksen takana oli pelko eläimeen sekaantumisesta, joka oli kuolemalla rangaistava rikos."

Lähteet: Helsingin yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/extrat/turku/perinteinenkarjatalous.htm
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/karjatalous/paimen.htm

2) Ja se hoettu mantra tuhannesta sudesta on yhtä tyhjän kanssa EU:n osalta. EU:lla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan se on Maa- ja metsätalousministeriön oma kaavailu, omien kansalaistemme tuotos siis.

"European Commission denies setting numerical target for Finnish wolf population
Ministry of Agriculture and Forestry admits to making "own interpretation""

Jos tämän tulkitseminen on heikosta englanninkielen taidosta kiinni, niin suomennanpas perään kyseisen uutisen aloituksen:
EC kieltää asettaneensa numeerista tavoitetta Suomen susikannalle. Maa- ja metsätalousministeriö myöntää tehneensä "oman tulkintansa".

Lähde: Helsingin sanomat, International Edition
http://www.hs.fi/english/article/European+Commission+denies+setting+numerical+target+for+Finnish+wolf+population/1101981236709

(Tämän kyseisen asian kyllä jo kerroin jo aiemmin.)

3) Salakaatoja suoritetaan koko ajan

"Erävalvonnan ammattilaisen mielestä tilaisuus tekee varkaan monta kertaa metsästäjästäkin: kun eläin astelee tähtäimeen, niin pyyntivimma saattaa iskeä, vaikka lupia ei olisikaan. Tyypillinen metsästysrikos Lapissa tehdään asumattoman metsäautotien varrella. Usein saaliina on hirvi. Nimenomaan hirvieläinten kohdalla ammattimainen rikollisuus nostaa päätään myös Lapissa. Tilaston mukaan eniten metsästysrikoksia tehtaillaan Lapin lisäksi Kainuun ja Itä-Suomen alueilla."

"Metsästysrikosten ikiaikainen ongelma tuntuu olevan myös metsästäjien solidaarisuus. Rehellinenkään metsästäjä ei välttämättä kerro poliisille, jos kohtaa metsästysrikoksen tai -rikkomuksen. Metsästyksen ammattilaisten mukaan tässä onkin vielä selkeä koulutuksen ja valistuksen paikka."

"Itä-Suomen karhujahdissa runsaasti rikkomuksia (MTV3)
Karhujahti epäonnistui tänä syksynä Itä-Suomessa; 30 lupaa kohti
tiedossa on jo viisi käräjäjuttua. Metsästyksessä on tapettu laittomasti emokarhu, kaksi pientä pentua ja kaksi luvatonta karhua."

" Takametsien terrori. (Seura joulukuu/2004).

Järjestäytynyt, ammattimainen salametsästys on ollut pitkään kasvava riesa pohjoisessa, erityisesti Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Salametsästäjät terrorisoivat myös paikallisia ihmisiä. Rikosten peittelyyn liittyy uhkailua, mm. todistajien ja muiden silminnäkijöiden, ja muuta terroria, mm. puhutaan selän takana, levitetään perättömiä tarinoita. Karhujen lisäksi hirviä salakaadetaan runsaasti. Metsästysrikosten tutkinta ja valvonta vähäistä. Metsästysrikoksen maksimirangaistus on 2 vuotta vankeutta."

Lähteet: Yleisradio, karhuseura.net
http://www.yle.fi/poliisitv/raportit.php?sivu=raportti_metsastys
www.karhuseura.net

"Luepa yksi "vapaa tietolähde" os.
http://www.voittajakennel.com/web/SIVU117.htm
(Suomen susikannan hoitosuunnitelma)"

Ei. Tämä ei ole vapaa tietolähde. Se on mielipidekirjoitus Suomen susikannan hoitosuunnitelmasta, ei mitään muuta. Jos sinulla ei ole edelleenkään antaa perustaa mielipiteillesi ja väitteillesi, niillä ei ole kuin mielipiteen arvo. Fakta eli tosiasia ei ole fiiliskysymys. Sen täytyy perustua johonkin todelliseen, yleisesti ottaen tutkimustulokseen, joka on todennettavissa.

"Ei liene tarpeellista minun jokaiselle susiensuojelijalle tehdä omia nettisivuja"

Olenko sanonut olevani sudensuojelija? Onko maailmasi todellakin noin mustavalkoinen, "olet meidän puolellamme tai meitä vastaan", ettet voi enää nähdä tuhansia harmaan eri vivahteita. Sitä, että ihminen voi todellakin olla kannattamatta kumpaakaan ääripäätä.

"riittää mielestäni yksi sivusto asian tiimoille"

Kyllä. Heti kun saat siitä faktapitoisen selvine lähdeviittauksineen. Toisen mielipidekirjoitus ei ole minkäänlainen vakavasti otettava lähde, varsinkaan jos sieltäkään ei löydy lähdeviittauksia sanojen taustalle. Lähteenä ei vakavasti otettavassa argumentaatiossa voi toimia myöskään oma mielipidekirjoitus, edellä mainituista syistä. Tällä hetkellä sivusto on käsiteltävissä vain mielipidesivustona, ei tietopohjana.

"Ei asiallinen keskustelu saa olla juupas- eipäs "väittelyä", johon sinä selvästikin pyrit!"

Kas. Minä näen asian toisin. MInusta asiallinen keskustelu on sellaista, jossa toisen ehkä eriäväkin näkökanta pyritään muuttamaan järkevin perusteluin ja vankoin pohjin oman näkökannan suuntaan. Jos sinusta on asiatonta vaatia taustalle muutakin kuin musta tuntuu -ajatus, niin ehkä emme ole valmiita avaamaan minkäänlaista keskusteluyhteyttä. Olen kuitenkin vaatinut sinua vain näyttämään minulle sen lähteen, jonka mukaan väität paimenen tappaneen suden kohdattaessa. Jos et pysty edes tätä yhtä väitettäsi todistamaan, on syytä uskoa, ettet pysty mitään muutakaan.

Aiemmin linkittämästäni argumentaatio-oppaasta haluaisin korostaa nimenomaan tätä:

"Hyvä argumentaatio on aika laaja ja monimutkainenkin asia [...] Seuraavat perusvaihtoehdot ja -säännöt on kuitenkin hyvä pitää mielessä:

* perustelu lähteiden avulla. Jos esitetään käsityksiä julkisesta keskustelusta, aihetta koskevasta tieteellisestä kirjallisuudesta tai esimerkiksi jonkun tutkijan näkemyksistä, lukijan on voitava tarvittaessa tarkistaa asioiden paikkansapitävyys. Siksi kiistanalaisia kysymyksiä ja väitelauseita koskevat lähteet tulee olla selvästi merkittyjä. "

Samaan liittyen korostaisin myös tämän:

"# virheet argumentin muodostamisessa: todistamisen taakan siirtäminen alkuperäisen väitteen kannalta väärälle taholle"

"# epäargumentatiiviset perusteet:

* tunteiden herättäminen tai nostattaminen vastaanottajassa/yleisössä tavalla, joka estää väitteiden ja niiden perustelujen kriittisen arvioinnin tai haittaa sitä.
* argumentaatiovirhe ad hominem, jossa viitataan käsiteltävän asian kannalta epäolennaisiin yleisön, keskustelukumppanin tai tarkastelussa olevan tieteentekijän piirteisiin tai ominaisuuksiin.
* kyseenalainen vetoaminen auktoriteettiin, joka voi olla esimerkiksi tiedeyhteisössä kiistanalainen tai käsiteltävän aiheen kannalta irrelevantti tai jonka esittämiä käsityksiä muunnellaan omien tarkoitusten mukaisiksi
* prudentiaalisten perusteiden eli sellaisten argumenttien käyttö, joiden tarkoitus on saada väite hyväksytyiksi muilla kuin varsinaisilla perusteilla (esimerkiksi uhkailu ja lahjonta)."

Pallo on nyt sinulla. Toivon tarttuvan siihen, sillä muu todistaa sinun olevan kykenemätön saattamaan väitteesi perustelluiksi.

Voit toki mennä helpointa tietä ja välttää kaiken oman ajattelun ja leimata minut miksi tahansa, senhän olet ehtinyt jo tekemään vältellessäsi yhden ainoan väitteen todistamista.