Maahanmuuttajien tuet

#1794: Mikä nimi ja paikkakunta - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Levittäkää adressia!

OH HOH!

Onpa täällä raivopäisensairasta porukkaa.

Olemmeko sivistysvaltioksikin kutsutussa Suomessa?

Ei vaikuta kyllä siltä.

Vedäppäs pari kertaa syvään henkeä - oikein keuhkot täyteen - ja laske sen jälkeen kymmeneen. Juuri noin.Ellei olosi helpotu käy vielä varmuuden vuoksi kylmässä suihkussa.

Tässä lopuksi vielä esimerkin vuoksi eräs lehtiartikkeli ja tutkimuksista poimittua tietoa sosiaalitoimiston henkilökunnalle kohdistuneista väkivallanteoista ja tekijöistä. Tutkimukset koskevat koko Suomea.

Ikävä kyllä suurin osa on humalassa tai krapulassa olevia suomalaisia. Näiden vuoksi turvatoimia on kiristetty sosiaalitoimistoissa ympäri Suomea.

TÄMÄ LEHTIARTIKKELI ON MINUSTA MAINIO, KOSKA TÄLLÄ PALSTALLA ON LIUTA SAMANHENKISIÄ KIRJOITTELIJOITA, JOTKA KÄYTTÄVÄT USEITA ERI NIMIMERKKEJÄ.

Siis ensin lehtiartikkeli ja sen jälkeen otteita tutkimuksista.

KOTIMAA 27.1.2009 20:37

Mies uhkasi räjäyttää sosiaalitoimiston tykillä - Yhä karussa

Poliisi ei tiistaina tavoittanut suomalaista miestä, jonka epäillään uhkailleen sosiaalitoimiston työntekijöitä Rautjärvellä Etelä-Karjalassa

••••••••••••••••••

Uhkatilanteet varjostavat sosiaalitoimiston arkea

Kirjoittanut Marianna Langenoja · 05.04.2012 13:30 · 

Huittisten kaupunki haluaa sosiaalitoimistoon lukitun oven ja turvaeteisen. Toimistossa on koettu viime ja tämän vuoden aikana  uhkatilanteita, joten  tehokkaammille turvatoimille on tarvetta. Tällä hetkellä sosiaalitoimiston tiloihin pääsee käytännössä ketä tahansa.

Kaupungin perusturvajohtaja Kristiina Piiralan mukaan turvaeteinen olisi toimiva ratkaisu, joka on käytössä myös Sastamalan perusturvatoimistossa sekä Harjavallan sosiaalikeskuksessa. Turvaeteisessä asiakkaan kunto tarkastetaan ja henkilökunta varmistaa, että tälle on aika varattuna.

“Nämä uhkaavat tapaukset ovat ihan tarpeeksi, joten jotain on tehtävä. Erityisen epämiellyttävää on, kun asiakas tulee humalassa hoitamaan raha-asioitaan. Tilanne menee helposti uhkailuksi ja huutamiseksi”, Piirala sanoo. Kaupungintalolla on rikottu myös ikkunoita ja sosiaalitoimiston ovi on laitettu säpäleiksi.
Tähän mennessä kaikki häiriöntekijät ovat olleet suomalaisia.

••••••••••••••
TUTKIMUSTULOKSIA SOSIAALIALALLA ESIINTYVÄSTÄ TYÖVÄKIVALLASTA

3.1 Työväkivallan määrittelystä ja tutkimisesta

Työväkivalta voidaan määritellä monella eri tavalla. Useissa tutkimuksissa ja selvityksissä (esim. Isotalus 2002; Heiskanen 2005) viitataan Euroopan komission toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa (Wynne ym. 1997) käytettyyn väljään määritelmään. Siinä työväkivallalla tarkoitetaan tapahtumia, joissa henkilöitä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään heidän työhönsä liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat heidän turvallisuutensa, hyvinvointinsa tai terveyteensä. Työväkivaltaa ovat väkivalta- ja uhkatapaukset, jotka sattuvat työssä, työmatkalla tai muissa työhön liittyvissä oloissa. Työväkivaltaan luetaan sekä suoraan työntekijään että työntekijän perheeseen tai muihin läheisiin kohdistuva väkivalta.

Vuoden 2005 työolobarometrin mukaan 17% kunnan sosiaalitoimen työntekijöistä oli joutunut vuoden aikana vähintään kerran fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi ja 26% oli kokenut henkistä väkivaltaa.
Suurin osa uhkaavista ti väkivaltaisista tilanteista syntyy, kun asiakas on päihteiden vaikutuksen alainen tai hänellä on mielenterveysongelmia. Yleensä nämä asiakkaat ovat suomalaisia.

Sosiaalitoimistoissa työskenteleville sattuneet tapaukset olivat lähteneet liikkeelle toimeentulotukea tai muuta sosiaaliavustusta tai asiakkaan lasta koskevasta päätöksestä ja asiakas oli ollut krapulassa tai humalassa. Sosiaalityöntekijöille sattuneista väkivaltatapauksista naisten tai tyttöjen osuus tekijöistä oli melkein kolmasosa, mikä on selvästi enemmän kuin naisten osuus tekijöinä muiden ammattikuntien edustajiin kohdistuneissa tapauksissa. Kotipalvelussa hankaluuksia aiheutui tilanteissa, joissa autettava oli psyykkisesti sairas tai hänellä oli alkoholiongelma. Vanhusten hoitolaitoksille tyypillinen työväkivaltatilanne oli se, että asiakas raapi työntekijää kylvetyksen tai muun hoitotoimenpiteen aikana. (Mt., 32-34

4 Yhteenveto tutkimustuloksista

Työväkivallan trendi on ollut Suomessa 1980-luvulta lähtien nouseva. Työväkivalta on lisääntynyt erityisesti naisvaltaisissa sosiaalialan ja terveydenhuollon tehtävissä. Sekä väkivallan vaaran kokemukset että todelliset väkivalta- ja uhkailutilanteet (sattuneet ja läheltä piti –tilanteet) ovat lisääntyneet. Todelliset väkivaltakokemukset selittävät vaaran kokemuksia; ne, jotka ovat joutuneet väkivalta- tai uhkailutilanteeseen työssään, pitävät väkivallan vaaraa huomattavasti useammin selvänä kuin ne, jotka eivät ole joutunet tällaisiin tilanteisiin.

Vakavimmat tapaukset, joista seuraa tapaturmailmoitus, johtuvat sosiaalialalla enimmäkseen väkivaltaisista kontakteista kuten potkuista, puremista, riuhtaisuista, raapimisesta, tönimisestä, pahoinpitelyistä tai esineiden heittämisistä. Sosiaalialalla työskentelevät naiset kohtaavat väkivaltaa miehiä useammin hoitotehtävissä ja tekijä on useimmiten joko alaikäinen tai iäkäs henkilö. Miehet puolestaan joutuvat väkivaltatilanteisiin heille sosiaalialalla valikoituvissa kontrollitehtävissä. Yksintyöskentely, työskentely ilta- ja yöaikaan ja työskentely henkisesti tasapainottomien tai päihteiden vaikutuksen alaisten henkilöiden kanssa lisäävät työväkivallan riskiä. Vanhustenhoidossa väkivalta on usein psyykkisesti huonokuntoisten asiakkaiden reagointia hoitotilanteisiin, ei suunnitelmallista työntekijän satuttamista.

6.7 Turvajärjestelmät

Kuviossa 28 kuvataan kunnissa käytössä olevia turvallisuutta parantavia järjestelyjä, käytäntöjä ja laitteita työntekijöiden ja lähiesimiesten vastausten perusteella. Yleisimmin käytetty....

Vartijoiden ja vahtimestarien, turvakameroiden sekä erityisesti kaasusuihkeiden ja pippurisumuttien osuus turvajärjestelyissä oli melko vähäinen. Noin neljäsosassa työntekijöiden ja runsaassa kolmasosassa esimiesten työyhteisöistä oli tapana informoida asiakkaita siitä, minkälainen käytös on sopivaa. Porttikielto räpsähti väkivaltaisesti käyttäytyneelle noin viidesosassa työntekijöiden ja neljäsosassa esimiesten työyhteisöjä.

Pääkaupunkiseudun tilanteeseen painottuva Sosiaalialan työolot -kysely sisälsi yhden työturvallisuutta parantavia järjestelyjä ja laitteita koskevan väittämän. Sen mukaan 37% pääkaupunkiseudulla työskennellyistä sosiaali- ja lähialan työntekijöistä oli täysin samaa mieltä siitä, että hänen työpaikallaan oli varauduttu ennakolta työväkivaltaan liittyviin vaaroihin ja uhkiin tila- ja työjärjestelyin ja/tai turvallisuus- ja hälytyslaittein. Jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa oli 46% vastaajista. Kyselyn vastaajien enemmistö oli sosiaalityöntekijöitä ja heidän esimiehiään. Tulos on samansuuntainen tämän kyselyn tulosten kanssa, jonka mukaan yleisimmin käytetty turvajärjestely, työparityöskentely, oli käytössä 85% vastanneiden työntekijöiden ja esimiesten työpaikoista.