-------- Alkuperäinen viesti / Orig.Msg. --------
Aihe: Ulkoministeriön selitys ja sen heikkoudet
Päiväys: Wed, 02 Oct 2013 21:34:20 +0300
Lähettäjä: Jyrki & Mia Valkeakari mailto:jm.valkeakari@netti.fi
Vastaanottaja: Jyrki & Mia Valkeakari mailto:jm.valkeakari@netti.fi
Hei
Lähetimme kolme viikkoa sitten jaettavaksi
eteenpäin viestin siitä, että maailman ainoana
maana Suomi rahoitti tänä kesänä Gazassa
järjestettyjä lasten kesäleirejä, joilla YK:n
alainen UNRWA opettaa palestiinalaislapsille,
että heillä on oikeus ottaa takaisin juutalaisille menettämänsä maa.
Monet ovat olleet yhteydessä ulkoministeriöön sen
vuoksi ja saaneet myös ulkoministeriön virallisen
vastauksen, jossa ulkoministeriö kiistää kaiken arvostelun.
Teimme TV7:lle ohjelman (Kuningaskunnan tuuli,
jakso 1, 26.9.
http://www.tv7.fi/vod/series/?series=33760 ),
jossa käsiteltiin myös tätä asiaa ja siksi kysyin
vielä itsekin muutamaa asiaa Heidi Hautalan
lehdistöavustajalta Milma Kettuselta ja sain
lopulta niihin vastaukset ulkoministeriön
humanitaarisen avun yksikön johtajalta Anna Gebremedhiniltä.
Ne vastaukset toivat esiin vakavia virheitä
ulkoministeriön selityksessä. Ulkoministeriö
pyrkii väistämään oleelliset kysymykset ja
suuntamaan huomion varsinkin pois siitä, mitä
Suomen käytännössä yksin rahoittamilla Gazan leireillä tehtiin.
Liitetiedostossa on sekä ulkoministeriön selitys
että perusteluni sen heikkouksista.
Tätä viestiä voi välittää eteenpäin.
Jyrki ja Mia
Ulkoministeriön selityksen heikkouksista Camp Jihad -videoon liittyen
Tein TV7:lle ohjelman (Kuningaskunnan tuuli, jakso 1, 26.9. http://www.tv7.fi/vod/series/?
series=33760), jossa käsiteltiin myös tätä asiaa ja siksi kysyin vielä itsekin muutamaa asiaa Heidi
Hautalan lehdistöavustajalta Milma Kettuselta ja sain lopulta niihin vastaukset ulkoministeriön
humanitaarisen avun yksikön johtajalta Anna Gebremedhiniltä.
Saamieni vastausten perusteella kehitysministerin esikunnan selvitys lähinnä vain toistaa
UNRWA:n lausuntoja, eli on asemaansa puolustelevien ihmisten selityksiä ilman, että taustalta
löytyisi mitään faktaa, jonka voisi tarkistaa. Täällä Lähi-Idässä totuuden puhuminen ei kuulu
paikalliseen kulttuurin, vaan kaikki väitteet täytyy myös todentaa muuta kautta. Nyt ulkoministeriön
väitteet perustuvat vain toisille väitteille ja kovaa faktaa ei vielä ole löytynyt.
Lisäksi kehitysministerin selvitys on mielestäni kovasti ristiriitainen humanitaarisen avun yksikön
antaman vastuksen kanssa. Siksi poimin tähän oleellisimpia ulkoministeriön vastausten ongelmia.
1. Ulkoministeriö yhdistää vastineissaan Balatan ja Gazan leirit harhaanjohtavalla tavalla
Camp Jihad -videon selvä heikkous on siinä, että siinä ei selkeästi eroteta Balatan ja Gazan leirejä
toisistaan, vaan niiltä olevaa kuvamateriaalia on videolla satunnaisessa järjestyksessä. Videolta
kyllä näkee varsin helposti, mitä on kuvattu missäkin ja jokaisen haastateltavan nimen yhteydessä
on kerrottu kummasta leiristä on kysymys.
Suomen ulkoministeriön vastauksissa on kautta linjan aivan sama vika, niissäkään ei eroteta Balatan
ja Gazan leirejä vaan sekoitetaan niitä toisiinsa. Ulkoministeriö esim. sanoo, ettei hyväksy sellaista
toimintaa, jota videolla näkyy, eikä sellaiseen saa Suomen rahoja käytttää. Tästä kommenteista ei
selviä, mitä videolla esiintyneitä asioita tässä tarkalleen ottaen tarkoitetaan, pelkästään Balatan
leirillä tapahtunutta vai myös sitä lasten opettamista, joka Suomen rahoituksella on Gazassa tehty.
2. Camp Jihad -videon tietojen väittäminen vääriksi
Ulkoministeriö:
"UNRWA on kumonnut videon väitteet. Ministeriöllä on täysi luottamus UNRWA:n kykyyn valvoa
toimintojaan, eikä ministeriöllä ole syytä epäillä UNRWA:n lehdistötiedotteessaan julkaisemaa
näkemystä. Sen mukaan video on tarkoitushakuinen väärennös, jolla esitetään virheellisiä ja
perusteettomia väitteitä järjestön toiminnasta."
"UNRWA on antanut Ulkoasiainministeriölle selvityksen siitä, että se on keskeyttänyt yhteistyön
videolla virheellisesti UNRWA:n nimissä esiintyneen kolmannen osapuolen kanssa, emmekä näe
syytä ryhtyä toimenpiteisiin videon johdosta."
Ensinnäkin ulkoministeriö ei täsmennä, mitä ovat ne "virheelliset ja perusteettomat videon väitteet,
jotka UNRWA on kumonnut" ja mitkä ovat ne faktat, joilla UNRWA on ne kumonnut.
Ulkoministeriön vastauksien pohjalta tarkistin vielä Milma Kettuselta, mikä heidän mielestään
videolla on virheellistä tietoa.
Ainoa heidän mielestään virheellinen tieto videolla on se, että videon mukaan Länsirannalla
Balatassa lasten leirin järjesti UNRWA. UNRWA:n mukaan sen taas järjesti joku kolmas osapuoli
UNRWA:n tiloissa. Tämä UNRWA:n selitys on se peruste, jolla ulkoministeriö on väittänyt videota
väärennökseksi.
Tämän UNRWA:n selityksen todenperäisyyden tarkistamiseksi tarvittaisiin vähintäänkin tiedot siitä,
kuka on tämä ns. "kolmas osapuoli", miten he ovat saaneet UNRWA:n tilat käyttöönsä tällaista
sodanlietsontaa varten ja mikä on UNRWA:n suhde tähän osapuoleen.
Kun kysyimme täällä Israelissa suoraan UNRWA:n tiedottajalta, kuka videolle kuvatun Balatan
leirin sitten järjesti, hän ei suostunut sitä kertomaan. UNRWA:n selityksen uskottavuutta heikentää
kovasti se, että juuri he itse kieltäytyvät antamasta sitä tietoa, mitä tarvittaisiin heidän selityksenä
perusteluiksi. Tiedotteessaan UNRWA sanoo keskeyttäneensä (suspend) yhteistyön tämän tahon
kanssa ja odottaa heiltä selvitystä. Myös tämän väitteen todenperäisyyden tarkistamiseksi
tarvittaisiin faktaa.
Suomen ulkoministeriö on toistuvasti ilmoittanut uskovansa UNRWA:n lausuntoja ja käyttänyt
niitä ikään kuin ne olisivat tarkistettua tietoa. Kysyin ulkoministeriöstä, mihin todellisiin
tarkistettavissa oleviin faktoihin heidän uskonsa UNRWA:n selityksiin perustuu ja ovatko he
saaneet sen selvityksen, jonka UNRWA lehdistötiedotteensa mukaan tältä kolmannelta osapuolelta
jo yli kuukausi sitten pyysi. Näihin kysymyksiin ulkoministeriö ei vastannut mitään, vaan pyysi
kysymään niitä UNRWA:lta.
Ulkoministeriöllä ei siis ole tarjota ensimmäistäkään faktaa edes sen väitteen pohjaksi, että Balatan
leirin järjesti joku kolmas osapuoli eikä UNRWA itse, eikä myöskään mitään tarkistettavissa olevaa
faktaa tämän kolmannen osapuolen selvityksestä tai siitä, mitä UNRWA:n yhteistyölle tämä
osapuolen kanssa todellisuudessa on tapahtunut.
Ulkoministeriö näyttääkin toimivan ikäänkuin se olisi UNRWA:n alaosasto toistaen sokeasti
UNRWA:n väitteitä. Onko Suomen ulkoministeriö Suomen vai UNRWA:n palveluksessa, kun se
pyytää kysymään UNRWA:lta, miksi ulkoministeriö uskoo UNRWA:n väitteitä?
3. Asian paljastajaa syytetään tekijän sijaan
Ulkoministeriö sanoo, että
"UNRWA on antanut Ulkoasiainministeriölle selvityksen siitä, että se on keskeyttänyt yhteistyön
videolla virheellisesti UNRWA:n nimissä esiintyneen kolmannen osapuolen kanssa,"
Tämän perusteella harhaanjohtavan tiedon leirin järjestäjästä on siis antanut tämä kolmas osapuoli,
eikä suinkaan videon tekijä. Kuitenkin ulkoministeriö ja UNRWA kohdistavat syytöksensä
virheellisestä tiedosta videon tekijään eikä tähän kolmanteen osapuoleen.
Ulkoministeriö kyllä tuomitsee sotaan kiihoituksen, mutta samalla kertoo, ettei se aio ryhtyä
mihinkään toimenpiteisiin videon johdosta. Sen sijaan, että ulkoministeriötä siis kiinnostaisi tehdä
jotain Lähi-idän lasten suojelemiseksi tältä sotaan kiihottamiselta, sekä ulkoministeriö ja UNRWA
näyttävät suojelevan tätä kolmatta osapuolta.
4. Suomen rahoittamien Gazan leirien opetuksen sisältö
Gazan leirit olivat kiistattomasti Suomen rahoittamia sekä ulkoministeriön että UNRWA:n mukaan.
Siksi Suomessa on syytä kohdistaa huomio nimenomaan Gazassa kuvattuun leirimateriaaliin.
Ulkoministeriö väittää:
"UNRWAn kesäleireillä ei siis suinkaan kiihoteta vihaan päinvastoin tarkoitus on antaa lapsille
mahdollisuus olla hetki lapsia ja leikkiä niin kuin lasten kuuluisi."
"Suomi ei hyväksy videolla esitettyjä väkivaltaan lietsovia kommentteja. Pidämme erityisen
tuomittavana sitä, että lapsille suunnatussa opetuksessa ylläpidetään eri ihmisryhmien välisiä
epäluuloja, suvaitsevaisuuden ja rauhanomaisen ratkaisun edistämisen sijaan."
Nämä kommentit ovat avoimesti ristiriidassa sen kanssa, mitä videolla näkyy Gazan lasten
opettamisesta. Siellä avoimesti motivoidaan lapsia tulevaisuudessa palaamaan niille paikkakunnille,
josta heidän esivanhempansa lähtivät 1948.
Tämä asia näkyy erittäin selvästi mm. leirin johtajan Hinawin (joka UNRWA:nkin mukaan on
UNRWA:n työntekijä) lausunnossa ja leiriläisen Shahed Arjan kertomuksessa siitä, että tällä leireillä
heille opetetaan, että heidän tulee vapauttaa Palestiina. Tämä paluuseen motivointi ei näytä olevan
vain joku sivujuonne leirillä, sillä lasten ryhmät ja leijatkin on nimetty Israelin paikkakuntien
mukaan. "Palestinaan vapauttaminen" ja "oikeus palata Israelin kyliin" on täysin ristiriidassa
rauhanomaisen ratkaisun edistämisen kanssa ja nimenomaan ruokkii palestiinalaisissa lapsissa
epäluuloja ja vihaa israelilaisia kohtaan.
Tämän ilmeisen ristiriidan vuoksi kysyin suoraan ulkoministeriöstä: Mikä on Suomen
ulkoministeriön kanta tämän suuntaiseen lasten motivointiin? Edistääkö se konfliktin rauhanomaista
ratkaisua, vai lisääkö pikemminkin katkeruutta ja vetää vielä tämänkin sukupolven lapset mukaan
konfliktin jatkumiseen?
Ulkoministeriön humanitaarisen avun yksikön johtajalta Anna Gebremedhin vastasi näihin
kysymyksiini näin:
"Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus palata omaan maahansa ja tämä mainitaan mm. YK:n
ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Ihmisoikeuksien edistäminen UNRWA:n
toiminnassa on linjassa Suomen ulkoasiainministeriön ihmisoikeusstrategian kanssa, jonka yhtenä
tavoitteena on valtavirtaistaa ihmisoikeudet kaikkeen YK:n toimintaan. Oikeus paluuseen on vain
yksi osa UNRWA:n toteuttamaa ihmisoikeuskoulutusta sen kohderyhmälle."
Myös UNRWA:n lehdistötiedote asiasta vahvistaa, että Gazan leireillä ei ole mitään, joka olisi
UNRWA:n politiikan vastaista, ei myöskään leirin johtajan kommentti.
Ulkoministeriön väite siitä, että UNRWA:n leirillä lasten annettaisiin olla lapsia, on siis täysin
perätön sekä videon että humanitaarisen avun yksikön vastauksen perusteella. Tärkeämpi periaate
leirillä on siis ihmisoikeuskoulutuksen nimissä opettaa jo pienille lapsille heidän oikeuttaan palata
Israelin kyliin ja kaupunkeihin. Lasten kommentit molemmilla leireillä kertovat siitä, mitä heidän
maailmassaan tämä "Right to return" tarkoittaa, eli maan takaisinvaltaamista. Tässä kontekstissa
oikeudesta näyttää tulevan heille myös velvollisuus.
Ulkoministeriö siis tuomitsee itse itsensä sanoessaan, että "pidämme erityisen tuomittavana sitä,
että lapsille suunnatussa opetuksessa ylläpidetään eri ihmisryhmien välisiä epäluuloja,
suvaitsevaisuuden ja rauhanomaisen ratkaisun edistämisen sijaan." Suomi on rahoittanut nämä
Gazan leirit, jolla tätä opetusta annetaan.
UNRWA:n yhteysvirkamies Christian Lindmeierin mukaan nämä Gazan leirit olivat käytännössä
kokonaan Suomen valtion rahoittamia. Kun 2012 Suomi ei niitä rahoittanut, niitä ei myöskään
järjestetty.
Tällä perusteella ulkoministeriön vastaukset asiaan liittyen ovat mielestäni lähinnä kauniita toiveita,
jotka ovat suurelta osin tosiasioihin perustumattomia ja harhaanjohtavia.
Jyrki Valkeakari
ULKOMINISTERIÖN TIEDOTE
Internetissä leviävällä Camp Jihad -videolla on yhdistetty harhaanjohttavasti kuvia UNRWAn
leireiltä, joita Suomi rahoittaa ja muiden järjestämiltä leireiltä, joiden kanssa meillä ei ole mitään
tekemistä. UNRWAn kesäleireillä ei siis suinkaan kiihoteta vihaan - päinvastoin tarkoitus on antaa
lapsille mahdollisuus olla hetki lapsia ja leikkiä niin kuin lasten kuuluisi.
Suomi ei hyväksy videolla esitettyjä väkivaltaan lietsovia kommentteja. Pidämme erityisen
tuomittavana sitä, että lapsille suunnatussa opetuksessa ylläpidetään eri ihmisryhmien välisiä
epäluuloja, suvaitsevaisuuden ja rauhanomaisen ratkaisun edistämisen sijaan. Emme myöskään
hyväksy videon laatijoiden tapaa haastatella lapsia tavalla, joka ei noudata toimittajien eettisiä
sääntöjä.
Video on lähtökohtaisesti virheellinen antaessaan ymmärtää, että Balatassa (Länsirannalla) kuvattu
lasten leiri olisi osa (ainoastaan Gazassa järjestetyn) Suomen rahoittamaa Summer Fun Weeks
-tapahtumaa. Suomi puuttuu kuitenkin kaikkiin vväärinkäytösepäilyihin, ja kehitysministeri Heidi
Hautala on keskustellut videosta UNRWA:n pääkomissaari Filippo Grandin kanssa elokuun lopulla.
UNRWA on antanut Ulkoasiainministeriölle selvityksen siitä, että se on keskeyttänytyhteistyön
videolla virheellisesti UNRWA:n nimissä esiintyneen kolmannen osapuolen kanssa, emmekä näe
syytä ryhtyä toimenpiteisiin videon johdosta.
UNRWA on kumonnut videon väitteet. Ministeriöllä on täysi luottamus UNRWA:n kykyyn valvoa
toimintojaan, eikä ministeriöllä ole syytä epäillä UNRWA:n lehdistötiedotteessaan julkaisemaa
näkemystä. Sen mukaan video on tarkoitushakuinen väärennös, jolla esitetään virheellisiä ja
perusteettomia väitteitä järjestön toiminnasta.
Yleisellä tasolla voimme todeta, että palestiinalaispakolaisten leirit ovat ahtaita, ja UNRWA:n tilat
ovat usein ainoita, joissa kolmannet osapuolet voivat toimintaa järjestää. Kolmansien osapuolten
järjestämät leirit/tapahtumat ovat hyvin tavallisia: niitä on ollut UNRWA:n mukaan yli 50 vuodessa,
eikä ongelmia ole aiemmin esiintynyt.
Suomi tukee palestiinalaisalueiden kehitystä tänä vuonna noin 9 miljoonalla eurolla. Tuen
tarkoituksena on parantaa tavallisten palestiinalaisten elinoloja ja tukea näin rauhanomaista
rinnakkaiseloa alueella. Suomen kahdenvälinen tuki kohdentuu opetus- ja vesiohjelmiin sekä
maanhallintaan. Lisäksi alueelle annetaan humanitaarista apua YK:n pakolaisjärjestön UNRWAn
kautta. Yksi esimerkki rauhaa tukevasta työstä on Suomen rahoittama MEET-hanke, jossa opetetaan
israelilais- ja palestiinalaisnuorille teknologiaa, liiketoimintaa ja johtamista - eli kouluttetaan
alueelle tulevaisuuden johtajia. MEET on alueen ainoa koulutusohjelma, joka tuo tällä tavalla
yhteen israelilaisia ja palestiinalaisia nuoria.
Suomen UNRWA:lle maksama tuki on vuonna 2013 yhteensä 6,5 miljoonaa euroa, josta 4,5
miljoonaa on järjestölle myönnettyä korvamerkitsemätöntä yleisavustusta. Tämän lisäksi Suomi
rahoittaa järjestössä toimivia suomalaisia apulaisasiantuntijoita noin 400 000 eurolla. Suomen tuesta
suurin osa maksetaan humanitaarisen avun budjetista. UNRWA:n suurimmat rahoittajat ovat
Yhdysvallat ja Euroopan komissio. Suomi oli viime vuonna järjestön 20. suurin tukija.
Ulkoasiainministeriö seuraa UNRWA:n varojen käyttöä tekemällä yhteistyötä järjestön kanssa
kentällä Suomen Ramallahin yhteystoimiston kautta, tekemällä kenttämatkoja UNRWA:n
toimintakohteisiin sekä osallistumalla järjestön neuvoa-antavaan komiteaan ja järjestön rahoittajien
väliseen yhteistyöhön. Muiden YK-järjestöjen tavoin UNRWA on viime vuosina panostanut
hallinnollisiin uudistuksiin, joiden ansiosta se kykenee mm. valvomaan rahainkäyttöään aiempaa
tarkemmin.
UNRWA on vuonna 1949 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on tarjota peruspalveluja 4,8
miljoonalle palestiinalaispakolaiselle Länsirannalla, Gazassa, Libanonissa, Syyriassa ja Jordaniassa.
Järjestön suurimmat toimialat ovat koulutus ja terveydenhuolto. Palestiinalaispakolaisten tilannetta
ja samalla UNRWA:n taloustilannetta on heikentänyt edelleen Syyrian kriisi, joka on koskettanut
rankasti maassa asuneita 525 000 palestiinalaispakolaista. UNRWA toimittaa myös heille
humanitaarista apua.
Tarkemmin Suomen avusta kerrotaan ulkoministeriön verkkosivuilla:
http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?
contentid=6761<http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=67618>8
Verkkosivuilta löytyy myös juttu ministerin vierailulta alueella kesäkuussa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?
contentid=279337&nodeid=15148&contentlan=1&culture=fi-FI