INARIN SYRJÄKYLIEN VIESTILIIKENNEYHTEYDET & taistelu jatkuu ja sen etenemistä voi seurata osoitteess

Loppuvuodesta 2007 TeliaSonera ilmoitti nostavansa lankapuhelinmaksuja haja-asutusalueilla. Perusteeksi kyseiselle toimelle yritys ilmoitti vanhan verkon kalliit ylläpitokustannukset. Alkoi takaa-ajo jolla maaseudun asukkaat haluttiin luopuvan lankapuhelinliittymistä vaikka korvaavaa vaihtoehtoa ei olisi saatavilla. Viestintäministeriö teetti loppuvuodesta selvityksen siitä, miten puhelin ja laajakaistapalvelut turvataan harvaan asutuilla alueilla, jos kiinteä lankapuhelinverkko ajetaan alas. Selvityksessä kansliapäällikkö Harri Pursiainen listasi 12 ehtoa, jotka matkapuhelin- ja laajakaistapalveluiden on täytettävä, mikäli niillä halutaan korvata lakkautettava lankapuhelinyhteys. Tärkein kohta listalla on matkapuhelimen kuuluvuus myös sisätiloissa. Myöhemmin viestintäministeriö listasi myös operaattoreista peruspalveluyritykset joita velvoitetaan säilyttämään yhteydet myös haja-asutusalueilla.

TeliaSonera uhmaa viestintäministeriön sääntöä 15.2.2008 antamallaan ilmoituksella, jonka mukaan operaattori aikoo lopettaa lankaliittymien ylläpidon haja-asutusalueilla vuoden loppuun mennessä. Tilanne on ristiriitainen sillä vaikka operaattorilla riittäisi rahaa investoida gsm-tukiasemiin niin riittääkö aika saada kattava kuuluvuus jokaiselle kuluttajalle ennen lankaverkon alasajoa? Operaattorit ovat itse ilmoittaneet että on mahdotonta rakentaa toimiva kännykkäyhteys jokaiseen suomalaiseen kotiin, mutta kannattaako kymmeniä kilometrejä puhelinlinjaa säilyttää yhden kotitalouden takia jonne gsm-yhteyttä ei voida tarjota. Joulukuussa 2007 Inarissa järjestetyssä tilaisuudessa TeliaSoneran edustajat ilmoittivat ”suoraselkäisesti” että lankapuhelinlinjoja ei ole suunniteltu ajaa alas. Ihmettelen vain kuinka lyhyellä aika välillä noinkin ison infrastruktuurin alasajosta on päätetty jos siitä ei edes operaattorin sisällä tiedetty mitään kaksi kuukautta sitten? Mielestäni TeliaSonera on antanut harhaanjohtavaa informaatiota kuluttajille ilmoittaessaan panostavansa kattavaan @450-verkon rakentamiseen seuraavaan kahden vuoden aikana, joka on samalla vuoden jäljessä lankapuhelinlinjojen lopettamiseen nähden, sillä harva kuluttajista on tietoinen että @450 –verkko ei mahdollista puhepalveluita lukuun ottamatta internetpuheluita. Kuluttajien sekaannusta ei ainakaan lievitä keskustelut UMTS-, GPRS-, 3G- tai Wimax-tekniikasta.

Lapissa esimerkiksi on suhteellisesti paljon yksin etäällä asuvia vanhuksia ja en halua edes kuvitella tilannetta jossa 90-vuotias sotaveteraani joutuu soittamaan hätäkeskukseen internetin välityksellä. Vaikka vanhuksilla olisikin mahdollisuus käyttää gsm-yhteyttä niin löytyisikö markkinoilta puhelinta jossa numeronäppäimet olisivat tuuman kanttiinsa joita esimerkiksi nykyisistä lankapuhelinmalleista löytyy useita.


Miksi rakentaa langaton jos valokuitukin olisi jo olemassa?

Otsikon mukainen tilanne löytyy esimerkiksi Inari - Lisma väliseltä alueelta jossa kuitenkin suurin osa kylistä ja kotitalouksista on jätetty palvelun ulkopuolelle. Valokaapelia vedettiin aikanaan koska eu- rahaa kyseiseen toimenpiteeseen oli tarjolla, mutta kaapelin kuoppaamisen jälkeen hyöty alueen kotitalouksille jäi mitättömäksi. Mieleen väkisinkin tulee kysymys että kuka on vastuussa moisesta rahanhaaskauksesta jos investoinnista hyötyy ainoastaan kaapelin toimittaja sekä maan alle upottaja.

Yritysten ja julkisten palveluiden siirtyessä suuremmissa määrin sähköiseen palveluntarjontaan nopeiden internetyhteyksien merkitys kasvaa etenkin harvaan asutuilla seuduilla. Tuntuukin että muutama vuosi sitten lanseerattu etätyö ja etäopiskelu alkaa olla kuopattu ja vaiettu samalla tavalla kuin eu-tukirahoilla rakennettu valokaapeliverkko. Taitaakin olla paikallaan informoida asiasta lapissa vierailevaa tukirahoista päättävää komissaari Danuta Hűbneriä.

Turvallisuus

Tähän mennessä gsm- ja virveverkon katvealueet ovat aiheuttaneet suuren turvallisuusriskin haja-asutusalueilla, mutta lankaverkon lopettamisen myötä ongelma vain saisi uusia mittasuhteita jos operaattorit eivät voi luvata 100% kuuluvuutta läpi maan. Pitkien sähkökatkosten aikana gsm-verkko pimenisi osittain jos palvelun tarjoajilla ei ole jokaisessa lähettimessään varavirtajärjestelmää. Toimimattomat ja puutteelliset viestiliikenneyhteydet muodostavat suuren turvallisuusriskin kaikille alueella asuville ja liikkuville.


Vastuu

Viestiliikenneyhteyksien kehittämisestä on tullut pallopeli kuntien, valtion ja operaattoreiden välillä. Vastuu sysätään mielellään toisen toimijan niskaan jolloin kuluttajan on vaikea löytää kohdetta johon syyttävän sormen voi osoittaa. Olen huomannut samalla TeliaSoneran mielenkiintoisen strategian, Kun markkinoille on ilmoitettavana jotain huonoa kuten lankapuhelinverkon alasajon he tuuppaavat lehtiin väkisin positiivisen otsikon kuten Lapin kansassa 16.2.08 ”GSM-Pöytäpuhelin kätevä vaihtoehto”. Digi-tv siirtymä oli suuri muutos kansalaisten keskuudessa, mutta odotettavissa on vieläkin suurempi kaaos jos lankapuhelinverkkoja aletaan ajamaan alas maaseudulla. Lukuisia kotitalouksia tulee tippumaan tyhjän päälle lankapuhelinverkkojen lopettamisen myötä ja kuinka moni punaisen mökin omistava mummo joutuu tulevaisuudessa istumaan mökkinsä katolla saadakseen yhteyden kännykällään.







Jan-Eerik Paadar
yrittäjä