Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

”Akseli on saatava pyörimään nopeammin kuin vekseli.”

Eduskunta aloitti eilen ensi vuoden talousarvion käsittelyn. Kaikille on varmaankin selvä, että Suomen talous on syvissä vaikeuksissa. Huolimatta siitä, että pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on pyrkinyt jo parin vuoden ajan leikkaamaan menoja ja nostamaan veroja, painuu valtiontalous entistä syvemmälle.

Julkisen talouden ongelmaa pahentaa osaltaan se, että kunnat velkaantuvat valtion kanssa samaan tahtiin. Osan kuntien velkaantumisesta voi laittaa valtiovallan piikkiin, koska valtio on siirtänyt ongelmiaan kunnille leikkaamalla valtionosuuksia. Jos koko julkisen sektorin menoja aiotaan pienentää, pitää leikata ennennäkemättömällä tavalla kuntien tehtäviä.

Valtio ottaa tänä vuonna lisää velkaa yli yhdeksän miljardia euroa. Budjettiesityksen mukaan ensi vuonna velka lisääntyy 6,7 miljardia euroa. Lisävelkaa tarvitaan roimasti, vaikka ensi vuoden budjetin loppusumma on prosentin verran pienempi kuin kuluvan vuoden varsinainen budjetti.

Valtiovarainministeriön maanantaina julkistaman arvion mukaan Suomen talouskasvu supistuu kuluvana vuonna puoli prosenttia. Ensi vuoden kasvun arvioidaan nousevan 1,2 prosenttiin.

Kasvava velkataakkaa ja miinusmerkkinen tai hidas kasvu yhdessä ovat tuhoisa yhdistelmä. Jos talous supistuu, niin suhteellinen velkamäärä kasvaa, vaikka lisävelkaa ei otettaisikaan.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. Vaikka Suomi on jatkossakin yksi vähiten velkaantuneista euromaista, niin rajan rikkominen on merkityksellinen, koska velkamäärä ylittää EU-sopimuksissa määritellyn julkisen velan enimmäismäärän.

Tänä saakka olemme voineet edes hieman ylpeillä sillä, että Suomi on harvoja euromaita, joiden julkisen velan määrä on mahtunut yhdessä sovittuihin kriteereihin. Näillä näkymin Suomi liittyy enemmistön joukkoon.

Matala yleinen korotaso ja Suomen hyvä luottoluokitus pitävät onneksi valtion lainojen korkotason erittäin maltillisena. Jos ja kun talouskasvu lähtee maailmalla ja erityisesti Euroopassa reippaampaan kasvuun, merkitsee se myös korkotason nousua. Sadan miljardin euron lainapotissa prosenttiyksikön nousu tietää miljardi euroa lisää korkomenoihin.

Suomi on viennistä riippuvainen kansantalous. Jos suomalainen teollisuus ei ole iskukunnossa talouden lähtiessä maailmalla kasvuun, on tiedossa vakavia ongelmia. Nyt olisi oikea aika investoida ja pitää huolta sekä tuotantolaitoksista että työntekijöistä. Kvartaali-ajattelulla ei varauduta tulevaan kasvuun.

Viimeaikaiset uutiset kertovat kuitenkin aivan jotakin muuta. Tehtaita suljetaan ja kokonaisia toimialoja uhkaa katoaminen kokonaan. Mitä Suomesta tulevaisuudessa viedään?

Synkkien talousuutisten keskeltä löytyy kuitenkin myös hyviä uutisia. Suomen Yrittäjien viime viikolla julkistaman pk-barometrin mukaan pienet- ja keskisuuret yritykset uskovat talouden kääntyvän nousuun. Työntekijöistä halutaan pitää kiinni, koska heitä tarvitaan tulevana nousukautena.

Jos hallitus ja eduskunta haluavat saada Suomen nousuun, pitää nyt panostaa vahvasti tulevaisuuteen. Kysymys ei ole pelkästään rahasta, vaan ennen kaikkea asenteista. Akseli on saatava pyörimään nopeammin kuin vekseli.

Maaseudun Tulevaisuus