Uusia oikeuksia sosionomiopiskelijoille!

Pakko hiukan kommentoida tätä ylemmän amk asemaa ihan alan palveluiden käytännön järjestämisen näkökulmasta. Suomessa on kuntasektorilla noin reilu 5000 sosiaalityöntekijää, joista "epäpäteviä" (mm sosionomeja) -noin reilu tuhat. Sosiaalityöntekijöitä jää eläkkeelle kuntasektorilta vuoteen 2020 mennessä 2500. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien sosiaalityöntekijöiden tarve on kuluvalla vuosikymmenellä enemmän kuin yliopistosta valmistuu vuosittain (keskimäärin noin 160). Vaje pätevistä sosiaalityöntekijöistä ei poistu, vaikka sosiaalityöntekijöiden yliopistokoulutus kaksinkertaistettaisiin. Tästä näkökulmasta on aivan pakko miettiä sitä, kuinka sosionomi (Yamk)-koulutusta voisi paremmin hyödyntää kunnallisissa sosiaalipalvelurakenteissa ja silloin kyseeseen tulee myös sosiaalityöntekijän kelpoisuusehtojen avaaminen ainakin soveltuvin osin myös Yamk:n suorittaneille tai sitten virkarakenteen muuttaminen selkeästi niin, että sosiaaliohjaus nostetaan sosiaalityön rinnalle ja luodaan esim. sosiaalityöntekijöille rinnakkaisia erityissosiaaliohjaajan virkoja, joihin pääsyvaatimuksena olisi Yamk-tutkinto . Kyse on puhtaasti siitä, että alalle saadaan pysyvää koulutettua työvoimaa töihin. Tämä lienee asiakkaan etu koulutuksesta riippumatta.

Lain avaamisessa on kysymys myös ylemmän amk:n suorittaneiden oikeusturvasta. Bolognan prosessiin liittyneiden maiden opetusministerit (Henna Virkkunen) sitoutuivat Lontoon julistuksessaan 18.5 2007 toimimaan "tarpeen mukaan hallitustemme kautta sen varmistamiseksi, että julkisen sektorin työllistymis- ja urakehitysrakenteet vastaavat täysin uutta tutkintojärjestelmää" Suomen kaksipilarien korkeakoulujärjestelmä on luotu tämän ajatuksen pohjalle eli ylemmän amk-tutkinnon tulisi tuottaa sosiaalityöntekijän virkaan sama kelpoisuus kuin yliopistossa suoritettu sosiaalityön pääaineopinnot sisältävä maisterintutkinto.