Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

"Ollako vai ei olla, siinä pulma:
Jalompaa onko hengen kärsiä Kaikk' inhan onnen iskut sekä nuolet
Vai käydä miekkaan tuskain merta vastaan,
Lopettain kaikki? -- Kuolla, -- nukkua, Ei muuta; -- luulla, uness' että päättyy Tuhannet kiusat
nuo ja sieluntuskat, Nuo lihan perinnöt, -- se loppu hartaast' Ois halattava.
Kuolla, nukkua: -- Nukkua! kenties uneksia? -- siinä Se vastus.
Millaiset lie unet kuolon, Kun poiss' on maalliset nuo ahdistukset, Se arveluttaa.
Ja nuo arvelukset Ne elon kurjuutta niin pitkittävät.
Ken kärsis ajan ilkkua ja vitsaa, Hylätyn lemmen tuskaa, korskan pilkkaa, Vääryyttä sortajan,
lain väännellystä, Virastolt' ylpeitä ja potkuja, Joit' ansiokkaat epatoilta saavat,
Jos puukon tutkaimella suoran tehdä Vois elämästään? Ken nuo haitat kärsis Ja hikois,
voihkais elon kuorman alla, Jos pelko, mitä tulee kuolon maassa, -
- Tuoss' salatussa, jost' ei matkamiesi Palaja ykskään, -- niin ei huumais mieltä,
Ett' ennen kärsimme nää tietyt vaivat, Kuin uusiin riennämme, joit' emme tunne?
Näin pelkureiks meit' omatunto saattaa, Ja päätöksemme luonnonraittiin muodon
Mietinnän kalvas karva sairaaks muuttaa, Ja innokkaat ja ytimekkäät hankkeet
Uraltaan luistavat tuost' arvelusta Ja teon nimen kadottavat."
- - - - - -
Jos joku vähänkin ymmärtää, hyvä niin.