Kotihoidon tuen jakaminen perheiden päätettäväksi

Kovasti ihmettelen hallituksemme tekemää säästöpäätöstä koskien kotihoidontukea. Asia ilmoitetaan kauniisti olevan uudistus tasa-arvon vuoksi, verhotusti on myönnetty myös kustannussäästö osatekijäksi. Ensinnäkin tuo tasa-arvopuoli, meillä valitettavasti on Suomessa se tilanne, että saman perheen vanhemmat voivat olla hyvinkin erilaisissa tilanteissa. On niitä, joilla toinen vanhemmista on huomattavasti suuremmalla osuudella talouteen rahaa tuova (tasapainoisessa suhteessa merkityksetön asia muilta osin), tarkoittaa sitä että pakonkin sanelemana pienempituloinen jää kotiin, suurempituloisen tienatessa rahaa perheen yhteiseen kassaan elämistä varten. On sellaisia perheitä, joissa toinen vanhemmista ei ole löytänyt vakituista työsuhdetta vaan on pätkätöissä, tai työttömänä. Heillä ei siis ole sitä vaihtoehtoa, että töissä käyvä jää kotiin pätkätöissä olevan epävarman tulon varaan, tai työttömänä olevan työttömyyskorvauksen varaan. Lisäksi on yksinhuoltajaperheitä, joissa ei ole sitä toista vanhempaa jonka kanssa kotihoidontuen jakaisi. Toisin sanoen kaikilta näiltä edellä mainituilta perheiltä kotihoidontuen aika puolitetaan. No voisi ajatella tästä syntyvän merkittäviä kustannussäästöjä kun tuo jopa 500 euroon kuukaudessa nouseva summa säästetään. Tutkin tuossa toisen vaihtoehdon eli kunnallisen päivähoidon kustannuksia kunnalle, koska sen käyttöön nyt tehty päätös johtaa 1,5 vuotta aikaisemmin kun kotihoidontuki katkaistaan. En oikein edes jaksa uskoa löytämiäni lukuja (katsottavissa myös http://www.thl.fi/fi_FI/web/kasvunkumppanit-fi/paivahoidon-yksikkokustannukset ), jos tuolta löytynyt luku 72 €/lapsi/päivä pitäisi paikkaansa, olisivat kustannukset kunnalle 20 työpäivän ajalta 1440 €, siis tuon summan jokaisesta lapsesta kuukaudessa. No tässä vaiheessa kun haluaa uskoa päättäjistä hyvää, ajattelee tietenkin, että yhteiskunta saa rahat takaisin moninkerroin kun a) vanhemmat maksavat päivähoitomaksut, b) toinenkin puoliso alkaa tuottaa arvokkaita veroeuroja yhteiskunnalle. Ensinnäkin päivähoitomaksut ovat nykyisellään n. 150-600 €/perhe, no tuolla ei paljoa kateta kunnallisen päivähoidon kustannuksista. Entäpä b, jos ajatellaan edellä kuvatun kaltaisia perheyksiköitä niin usein, voisi sanoa lähes aina tulot bruttona jäävät n. 1700 luokkaan, jopa alemmaksi. Jos laskemme normaalin tuloveroprosentin sijaan valtiolle ja kunnille tuleva verokertymä tuosta summasta kokonaisveroasteella rahaa palautuu takaisin 714 € kuukaudessa (kokonaisveroaste 2010 vuonna oli 42,1 %). Summa summarum, jos perheessä on päätulonnauttija jolla on korkeammat tulot, päivähoitomaksu kuukaudessa on tuon 600 €, verokertymä 714 €, niistä tulee yhteensä 1314 €, jos molemmat ovat pienituloisia päivähoitomaksu jää huomattavasti alhaisemmaksi ja tulo yhteiskunnalle samassa suhteessa pienemmäksi. Eli vaikka perheessä olisi yksi lapsi, ei tällä säästötoimenpiteellä joka nyt päätettiin synny muuta kuin lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Tästä tulee mieleeni väistämättä, että nyt tehty päätös ei ollut päätös säästö- tai tasa-arvosyistä vaan ideologisista.