IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Turvetuotannolla ja turpeen käytöllä on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Suomessa. Hyötyjiä ovat esimerkiksi turpeella tuotetun lämmön ja sähkön käyttäjät, turvetuotantoalueen lähiympäristössä työllistyvät paikalliset asukkaat, verotuloja saavat kunnat sekä koko Suomen kansantalous.

Sadan hehtaarin turvetuotantoalueen
paikalliset vaikutukset:

Tyypillisen sadan hehtaarin turvetuotantoalueen energiaturvesato on keskimäärin 43 000 megawattituntia (MWh) vuodessa. Se vastaa lähes 2 000 omakotitalon tarvetta. Jos alueella tuotetaan kuiviketurvetta, sen keskimääräinen vuosituotanto riittää 50 suuren maitotilan virtsan ja lannan imeytykseen.

Sadan hehtaarin alueen turvetuotannon, kuljetusten, konevalmistuksen ja tuotantoa tukevien palvelualojen suora ja välillinen työllistävä vaikutus on noin 20 henkilötyövuotta vuodessa. Palkkojen osuus turvetuotantoalueelta myydyn turpeen hinnasta on lähes 58 prosenttia. Valtaosa näistä palkkatuloista jää turvetuotantoalueen lähiympäristöön, sillä Suomessa turvetuotannosta, lastauksista ja kuljetuksistakin yleensä vastaavat paikalliset yrittäjät ja heidän työntekijänsä.

Turvetuotanto tuo työtä ja toimeentuloa alueille, jossa työtä on muuten huonosti tarjolla ja auttaa maaseudun pysymistä asuttuna. Kuntien ja valtion nettoverotuotto on sadan hehtaarin turvesuolta 180 000 euroa vuodessa. Verot koostuvat turvealan työntekijöiden ja välillisesti alasta työllistyvien palkkojen veroista, polttonesteiden verosta sekä arvonlisäverosta. Laskelmassa niistä on vähennetty toimialan saamat tuet. Näin sadan hehtaarin turvetuotantoalueen kansantaloudellinen tuotto on lähes miljoona euroa vuodessa.

Turvealan vaikutukset Suomessa:

Turvealan työllistävä vaikutus on 12350 henkilötyövuotta suoraan ja välillisesti turpeen tuotannossa, kuljetuksessa ja käytössä, viranomaisten, tutkijoiden ja konsulttien työnä, välillisinä työpaikkoina esimerkiksi työkoneiden valmistuksessa ja voimalaitosten rakentamisessa sekä kulutuksen välillisinä työpaikkoina, kuten turvealalta toimeentulonsa saavien kotitalouksien käyttäminä palveluina.

Turpeen osuus Suomen polttoaineiden käytöstä on ollut 6–7 prosenttia. Se vastaa 2 miljoonaa tonnia öljyä. Mikäli ulkomailta ostetaan kivihiiltä turpeen energiamäärän verran, joudutaan siitä maksamaan 200–300 miljoonaa euroa, kun kivihiilen hinta on 8–12 euroa/MWh.

Turpeen osuus kaukolämmön tuotannossa on 21 prosenttia, kymmenessä maakunnassa sen osuus on yli 30 prosenttia. Suomessa tuontienergian osuus on lähes 70 prosenttia ja kotimaisten energialähteiden osuus noin 30 prosenttia. Turpeen osuus kotimaasta hankittavasta energiasta on noin 25 prosenttia.

Turve toimii varmuusvarastona kriisiaikoina ja mahdollistaa seospoltossa muiden vaikeammin hyödynnettävien polttoaineiden käyttöä. Turvetta käytetään myös moneen muuhun tarkoitukseen kuin energiaksi. Se sopii muun muassa kasvualustaksi, mullan raaka-aineeksi, eläinten kuivikkeeksi, liuottimien ja öljyn imeytykseen maalla ja vesialueilla, kompostointiin, nesteiden ja kaasujen puhdistukseen sekä kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteisiin.
Turvetuotannon ja käytön taloudelliset nettovaikutukset Suomen kansantaloudelle ovat yli 500 miljoonaa euroa. Ne koostuvat palkkatuloista, palkoista maksetuista veroista, yritysveroista, arvonlisäveroista, kuljetuksen ja tuotannon käyttämistä polttoaineista sekä niihin sisältyvistä veroista.