Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

Hedelmöityshoidoissa läpimurto: Vanhempien perimät kartoitettiin

29.7.2013 17:41



Timo Paukku

Helsingin Sanomat

Jussi Nukari / Lehtikuva

Keinohedelmöityksella syntyy länsimaissa jo jopa viisi prosenttia lapsista. Raskaus saa siis alkunsa kohdun ulkopuolella.

Connor Levy jää historiaan. Hän on maailman ensimmäinen lapsi, jonka isän ja äidin perimät selvitettiin täysin ennen kuin lapsi syntyi. Itse asiassa se tehtiin jo ennen kuin Connorin alkio oli kohdussa.

Perimän kartoituksella keinohedelmöittäjät varmistivat, että syntyvä lapsi on täysin terve.

Äiti Marybeth Scheidts ja isä David Levy saivat Connorin toukokuussa philadelphialaisessa sairaalassa Yhdysvalloissa. Terve poika painoi syntyessä 3,6 kiloa.

Connor oli valittu seitsemästä munasolusta äitinsä Marybethin kohtuun.

Koeputkihedelmöitysten uusi keino on selvittää vanhempien perimien avulla, että alkio on mahdollisimman terve.

Esimerkiksi normaali kromosomien määrä lisää todennäköisyyttä, että lapsi syntyy terveenä. Juuri tämä tehtiin Connorin munasolulle ja kuudelle muulle munasolulle, jotka äiti oli luovuttanut lapsettomuushoitoihin.

Terveen lapsen saamiseksi selvitettiin ensiksi isän ja äidin perimä. Testi tehtiin alkioiden dna:n avulla ennen kuin Connor laitettiin kohtuun.

Marybeth, 36, and David, 41, olivat halunneet lasta jo 17 vuotta, eli koko sen ajan kun he elivät aviossa ja yhdessä.

Aluksi he yrittivät lasta ilman apua viisi vuotta. Sairaalassa lapsettomuuden yhdeksi syyksi todettiin Marybethin heikot kuukautiset.

Connor Levy syntyi toukokuussa huolellisen testauksen jälkeen. Hän oli äidin 13 munasolusta tervein, ja siirrettiin siksi kohtuun. Connorin kuva ilmestyi philadelphialaisessa verkkolehdessä.

Lapsettomuushoidossa äidistä saatiin kuitenkin otettua 13 munasolua. Niistä seitsemän valittiin siksi, että alkiot näyttivät mikroskoopin alla normaaleilta.

Yleensä näistä yksi valitaan sattumanvaraisesti kohtuun. Mutta nyt Philadelphiassa kokeiltiin ensi kertaa tekniikkaa, joka paljasti alkiosta lisää. Esimerkiksi sen, että alkioissa on oikea määrä kromososomeja eli 23 paria.

Isän ja äidin perimän kartoitus kohensi munasolujen selvityksen laatua. Parhaista valituista kaksi munasolua jäädytettiin ja vain yksi hedelmöitetty munasolu laitettiin kohtuun.

Koeputkessa syntyy länsimaissa 1–5 prosenttia kaikista lapsista. Vaikka koeputkihedelmöitys on melko yleinen, on se samalla melko tehoton.

Noin neljä munasolua viidestä menee kesken, tai ei hedelmöity. Vain kolmasosa kohtuun laitetuista alkioista syntyy. Tämä johtuu paljolti alkion kromosomien häiriöistä.

"Kolmekymppisellä naisella noin neljännes hänen munasoluistaan ei hedelmöity. Ja nelikymppisellä jo kolme neljästä ei voi hedelmöittyä", sanoo hedelmöityksen tutkija Dagan Wells Oxfordin yliopistosta.

Hän johti tätä kokeilua, jossa molempien vanhempien perimä selvitettiin ensi kertaa.

Keinohedelmöitykseen on kaivattu parempia keinoja selvittää, mikä – mahdollisimman terve – munasolu valitaan kohtuun.

Connorin tapauksessa tutkijat arvioivat seitsemän alkion kromosomien määrää. Siinä dna:ta pilkottiin osiin. Sitten tietokone laskee, mistä kromosomista dna on. Selvitys takaa sen, että löytyy kromosomistoltaan terve alkio.

Nyt lapsettomuusklinikka tekee jo toista lasta samalla menetelmällä. Tälläkään naisella ei ole suvussa perinnöllisiä tauteja.

Toive on, että valikoimalla vain terveitä alkioita yhä useammat naiset tulevat raskaaksi. Keskenmenot voisivat jopa puoliintua.

Pojan eli Connorin perimää ei avattu. Sekin olisi kuitenkin voitu tehdä – ja siitä on enää lyhyt matka vaaralliselle alueelle. Periaatteessa vanhemmat voisivat yrittää räätälöidä lasta halujensa mukaan.

Wells esitteli uutta tekniikkaa Euroopan keinohedelmöittäjien tapaamisessa Lontoossa heinäkuun alussa.

Jos Marybeth ja David haluavat Connorille sisaruksia, heillä on kaksi tervettä alkiota varastossa. Toinen on tyttö ja toinen poika.

http://www.hs.fi/tiede/Hedelmöityshoidoissa+läpimurto+Vanhempien+perimät+kartoitettiin/a1375062769439