Adressi uuden tieteenalan edistämiseksi

Ongelma on, ettei tämä ole tieteellinen tutkimus vaan adressi. Tilanpuutteen vuoksi on mahdotonta laittaa kaikkiin adressin kannanottoihin viitteitä, etenkin kun esittelyssä kerrotut asiat on pyritty sijoittamaan alasta kiinnostuneiden kannalta yleistiedon piiriin eikä sillä ole tarkoitus todistella mitään kenellekään. Viitteille ei siis ole yleisesti ottaen tarvetta, koska allekirjoittamisesta kiinnostuneet yleensä ovat perillä asioista ilman pohjustavia viitteitäkin tai ainakin pystyvät helposti hankkimaan runsain määrin lisätietoa adressissa kerrotuista asioista.

Kokemukseni mukaan tällaisissa yhteyksissä lähteitä kysyvät lähinnä ne, jotka eivät ole asioihin perehtyneet, eivätkä ole siitä oikeastaan kiinnostuneetkaan muutoin kuin asian vesittämisen kannalta. Muutenhan ei kysymiselle olisi tarvetta, koska asianomainen olisi ottanut jo itse asioista selvää. Tällöin kysytään tarkoituksettomasti lähteitä toisen perään jopa täysin itsestäänselvyyksiin (sen sijaan että otettaisiin itse selvää), koska sillä tavalla saadaan hukattua vastapuolen aikaa tai ainakin luotua mielikuva, että asiassa on jotain epäselvää, jos asianomainen kieltäytyy lähtemästä tähän leikkiin mukaan. Lisäksi usein liitetään vastapuolen sanomisiin sellaisia tulkintoja, joita siinä ei tosiasiassa ole ja yritetään saada vastapuoli naurunalaiseksi tai ainakin hukkaamaan aikaansa näiden väitteiden oikaisemiseen.

Usein näissä keskusteluissa vedotaan tieteen pelisääntöihin ja todistustaakkaan ikäänkuin tällaisilla foorumeilla olisi tarkoitus tehdä tiedettä tai että näiden henkilöiden tavoitteena olisi jotenkin lisätä tutkimuksen tieteellisyyttä sen vesittämisen sijaan. En toki kiistä, etteivätkö monet todella olevansa aidosti lisäämässä keskustelun tieteellisyyttä, mutta tämä perustuu usein tietämättömyydelle joko keskustelun, tieteen tai itse ilmiön luonteesta. Keskustelut kun voivat olla yleistiedollisia, informoivia, viitteellisiä, kokeellisia tai muusta syystä luonteeltaan sellaisia, ettei niiltä ole tarkoituksenmukaista edellyttää samoja mekanismeja kuin vertaisarvioitujen julkaisujen yhteydessä käytävällä keskustelulla. Tieteen luonne puolestaan ymmärretään usein siten väärin, että omalla lähestymistavalla olisi joitakin moraalisia tai tietoteoreettisia etuoikeuksia muihin nähden, mikä koskee myös (tai varsinkin) skeptikoita. Ilmiön luonne puolestaan ymmärretään sillä tavalla väärin, että asetetaan ilmiölle perusteettomia odotuksia ja kyseenalaistetaan niiden olemassaolo kun nuo odotukset eivät täytykään.

Tässä nyt joitakin syitä, miksi pyrin välttämään keskustelua, mikäli on syytä epäillä että keskustelu osoittautuu hedelmättömäksi joko vastapuolen tarkoitusperien tai omaksuman keinovalikoiman vuoksi. Mitä tulee alkuperäiseen vaateeseen lähteiden käytöstä, jäi ensinnäkin hieman epäselväksi, mihin itse asiassa niitä lähteitä halutaan. Oletan, että kyse ei ole maininnasta, jonka mukaan viime aikoihin saakka on jaksettu viitata tutkimuksen tai vakuuttavien tulosten puutteeseen. Jos erehdyn, kannattaa vain seurata aiheesta käytävää keskustelua, jossa näkyy monesti vieläkin tällaisia näkemyksiä väitteiden ja vihjailujen muodossa. Uskoisin, että kyse on kuitenkin lainatun kappaleen siitä osasta, jossa viitattiin paranormaalin tutkimuksen olemassaoloon, sen riittävyyteen, tasoon ja vakuuttavuuteen, sekä mainittiin Suomessa tehdyt tutkimukset.

Mitä tulee paranormaalin tutkimuksen olemassaoloon, sen voi tarkistaa esimerkiksi monista parapsykologian journaleista. Vaikka vedottaisiin siihen, että alan asiantuntijoiden vertaisarvioimia julkaisuja olisi syytä pitää parapsykologian tapauksessa jotenkin jääveinä (mikä on kummallista, koska tällöin kaikki tieteelliset julkaisut olisivat enemmän tai vähemmän jäävejä), tutkimuksia löytyy silti mittavasti myös valtavirtaa edustavista julkaisuista.

Jos kiinnitetään huomio mainintaan, että paranormaalia tutkittu tarpeeksi, täytyy heti todeta, että tilanpuutteen johdosta ei kovin selkeästi ilmaistu, mihin nähden tutkimuksen riittävyyttä vertailtiin, vaikka se sinänsä käykin adressin kokonaisuudesta ilmi. Tässä oli kyse siis siitä, että tutkimusta on tarpeeksi jotta adressissa esitetyt vaatimukset voidaan nähdä perusteltuina. Tämä on niin moniulotteinen kysymys, että siinä kysyjien pitää vain luottaa toistaiseksi asiantuntijoiden sanaan sekä adressissa hahmoteltuihin yleisiin argumentteihin tai sitten vahvistaa asia itse alan julkaisuista - tarkempi analyysi tutkimustarpeista on näet vasta tekeillä, josta luonnollisesti tulee ilmenemään sekin perusasia, että alalta löytyy merkittävässä määrin uusia tutkimustarpeita tähän mennessä tehtyjen tutkimusten valossa. Tämä perusasia ei ole aina itsestäänselvyys rajallisten resurssien maailmassa ja siksipä tarvitaan tarkempaa analyysia sen perustelemiseksi, miksi näitä resursseja pitäisi käyttää myös paranormaalin tutkimukseen ja miten.

Tulosten vakuuttavuudesta puhuttaessa täytyy heti korostaa, että tässä puhutaan vakavasti otettavuudesta yleisemmässä mielessä kuin yksinomaan paranormaalin olemassaolon näkökulmasta. Tarkoittaen, että tutkimusten tulokset ovat a) hyödyllisiä ja b) tieteellisesti perusteltuja. Tämä liittyy keskeisesti myös alan tieteellisten tutkimusten korkeaan tasoon, joka on tutkimuksin vahvistettu ainakin parapsykologian tapauksessa - tutkimusten nimittäin sietääkin olla keskimääräistä korkeatasoisempia inhimillisesti näin vaativalla alueella. Kokemukseni perusteella sama koskee myös ufoihin liittyvää tutkimusta, osittain jopa harrastelijatutkimusta kunhan jätetään ufointoilu ja pseudoskeptismi "tutkimuksineen" omaan arvoonsa. Riippumatta siitä, minkälaista vakuuttavuutta kukin haluaa, lisätietoja on helppo saada tutustumalla saatavilla olevaan aineistoon. Jos vakuuttavuutta ei siitä huolimatta löydy, ongelma lienee vastaanottajan päässä. Oletan, että aiheesta aidosti kiinnostuneet osaavat asettaa vakuuttavuudelle neutraalit kriteerit ja etsiä tiedon käsiinsä sen sijaan että hukkaisivat kaikkien osapuolten aikaa siihen, että toiset tekisivät tämän työn puolestasi.

Lopuksi, mitä tulee tutkimuksien "huomattavan suuriin määriin" tai suomalaisten tutkimusten olemassaoloon, senkin selvittäminen on mielestäni asioista kiinnostuneelle suhteellisen helppoa. Sen verran voin tarkentaa, että paranormaaliin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia löytyy tiukastikin seuloen maailmalta tuhansia, joten adressissa käytetty ilmaisu lienee näin ollen oikeutettu. Suomalaisia tutkimuksia voi puolestaan lähteä tarkistamaan vaikkapa ParaNetin sivuilta, johon niistä on varsin ansiokkaasti kerätty laajat luettelot.

Toivottavasti edelliset kirjoittajat ovat tyytyväisiä perusteluihini, sillä tämän kummempaa pohjustusta ei tule minun kiireilläni irtoamaan. En toki ole sitä vastaankaan, jos jotkut muut haluavat kantaa tarjottimella vaikka koko paranormaalin tutkimuksen laajan kentän kyselijöiden nokan eteen. Tosin, tällaisella strategialla vastaanottajille voisi tulla ähky ennen kuin he ehtisivät kunnolla edes alkuun aineiston sulattelemisessa - mikä jo sekin osoittanee, ettei tällaista vaativilla ole puhtaat jauhot pussissa tai sitten he eivät yksinkertaisesti ymmärrä, mitä ovat vaatimassa.