Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto


Vieras

/ #17138 Re: Re: Re: Re: Re: Vastauksia

11.07.2013 11:27

#17135: - Re: Re: Re: Re: Vastauksia 

Ihmiselle kaikenlainen pohdinta, vähän laajempikin, on aivan normaalia. Ei siinä mitään pahaa ole. Sinäkin voit sitä harrastaa kaikessa rauhassa ihan itseksesi, tai ystäviesi kanssa.

Asia muuttuu kuitenkin luonteeltaan oleellisesti täysin toisenlaiseksi, kun täällä haluat käydä tätä ”laajempaa pohdintaasi”, millä selvästi pyrit manipuloimaan ihmisiä sekoittamalla ja hämmentämällä heidän mieltään, sekä kylvämällä eksyttävää epäuskon siementä.

Ihminen on luonnostaan taipuvainen monisanainen selittelijä ja itseään puolusteleva, silloin kun on kysymys sellaisista asioista, jotka Jumalan sanan ilmoitus selkeästi osoittaa synniksi eli Jumalan tahdon vastaisiksi.

Jumalan Sana eli Raamatun ilmoitus (joka siis on syntynyt Jumalan hengen vaikutuksesta, on Hänen tuottamansa ja julkituomansa) voi ihmiselle kirkastua vain Pyhän Hengen kautta, joka on ainoa totuuden lähde, totuuteen johdattaja ja Sanan avaaja.  Ilman uskoa ja Pyhää Henkeä, ihminen voi halutessaan aina vääntää ja vääristellä asioita suuntaan tai toiseen, ja hänen on mahdotonta ymmärtää tai vastaanottaa sitä mitä Jumalan Henki seurakunnille sanoo.

Jumala on muuttumaton, samoin hänen ilmoituksensa meille. Totuus tekee vapaaksi: ”Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä. Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1. Joh. 1:5-9)