Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#15395: -

Tässä on lopputulos,  kun ollaan toivotettu maailma tervetulleeksi kirkkoon hallitsemaan sitä sen vihollisen käsin.  Neuvostot ja valtuustot,  tämän maailman suuret ja mahtavat mukana.  Tottakai ne repivät sopivan hetken tullen kutsujansa palasiksi. Tallaavat jalkoihinsa liitot ja lupaukset.

Kaukaa savanneille kuulukoon huuto: yhteen tulkaa,  yhden pyhään ja apostoliseen piiriin  tummat sisaremme ja veljemme: yhdessä kohottakaamme yhteen ristityt kätemme korkealle Jumalan kirkkauksiia kohti yhdestä sydämestä yksimielisesti  että hän katsoisi asunnoistaan armahtaen meitä,  ja kuivaisi kyyneleemme. 
Että laulaisitte rummut raikuen  kirkkauden päivästä, jona kohtaamme vilpittömän uskonne tämän maan kamaralla,  joka kerran lähetti teille sen,  jota nyt halajamme  takaisin teidän vilpittömän uskonne kautta.

Maassa,  jonka ylöskohoavia virsiä pyhässä kaunistuksessa  rakastimme,  kirkoissa,  joissa polvistuimme alttarin edessä sovituksen salaisuuden koskettaessa sisimpiämme.  Maassa,  joka vihkiytyi siniristilipulle,  sinitaivaalle, ja   suvivirrelle. Joka kohotti arkana katseensa isiään kunnioittaen,  joka itki sen kalliita kumpuja,  veljiä,  enoja,  isiä. - Jossa opimme kuuntelemaan hiljaista pyhyyttä.
Katso vihollinen on tullut portteimme sisäpuolelle ja asettunut taloksi temppeleihimme.  Se  härskisti anastaa itseelleen helmemme,   haaveemme,   kalleutemme, -  totuuden sanat.  Ja suut sielujen suljetaan sujuvasti valehtelemalla.  Sisällämme sydämen kipu.

HUUDA JOSTAKIN MINUA!

Jostain nousee hämärä,
varis raakkuu sumusta.
En näe hyvin - tule lähemmä,
sano,  mihin olen menossa!

Minä näin tähdet ennen,
niistä suunnan sain.
Onko tämä kaihi? Valehdellen
sano ei!  se on pilvi vain!

Valkoisella sauvallani
haparoin pääkadun ruuhkassa

kynttilä kourassani.
Huuda jostakin minua!

Miha'ly Vaci

Yö.  En näe,  mutta kuuntelen kyllä:
linnut muuttavat valittaen.

Ihminen ikävöi,  riuhtoo,  huokaa,
kapinoi ja on uskollinen.

Tähdet putoavat,  villihanhi huutaa
,avaruusraketteja ammutaan.
Painun maahan.  Sydämeni lämpö
valuu yli hiljaa kylmenevän Maan.   M.Vaci

VIRSI 504

Ah vuodata Herra, jo henkesi
ja herätä nuoriso Suomen
Se johdata armossa tiellesi,
suo maahamme kaivattu huomen.

Me pyydämme Henkesi kastetta
ja parannusarmoa uutta
Me varromme kevättä tuoretta,
me pelkäämme suruttomuutta.

Et Herramme kuoleman valtojen
nyt salline kansaamme voittaa
kuin ennenkin virvoitusaikojen
soit tulla ja armosi koittaa.

Me uskomme Henkesi nostavan
näin kansamme kuoleman yöstä,
sen nuorison kiitosta laulavan
sun Poikasi lunastustyöstä.

Oi Kristus nyt kanssamme rukoile,
ja isäsi sinua kuulee.
Niin saapuvat herätysaikamme
ja taivaasta maan yli tuulee.                 Väinö Malmivaara 1933