Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Virgo92

/ #14459 Re: Mitäs mieltä tästä?

26.05.2013 06:57

#14456: - Mitäs mieltä tästä? 

 No mihinkäs  se ,elämäsi  nainen, elämästäsi sitten yks´kaks noin vain liukeni ja katosi ? Siis sen jälkeen, kun alkava suhteenne oli johtanut "kaikenlaiseen antautumiseen" , Kerroit, että "miehesi vaati asian selvittämistä" ja että juuri "siinä kohtaa elämässäsi koit voimakkaan Jumalan kutsun" (... joka sitten osoittautuikin kutsuksi vasta etsikkoaikaan)Sinun oli siis valittava ´paatumuksen´ja "uudelta pohjalta aloittamisen " (...eli siis avioliitossasi vanhaan malliin jatkamisen )välillä.Entä aviomiehesi? Muuttuiko hänkin sitten yllättäen aivan toiseksi?Vai jatkoitko liittoa, joka ei tyydyttänyt sinua henkisesti, jossa et kokenut tulleesi ymmärretyksi, osannut (vai:pystynyt?) puhua omista tarpeistasi....( mitä ne muuten, tarkalleen ottaen ja mahdollisimman lyhyesti sanottuna, siinä vaiheeessa  olivat?)Eikö naisella,jota rakastit(?) ollut koko aikana mitään, edes mielipidettä  asiasta?. Vai osoittautuiko vain, että ko. nainen olikin "homopropagandan" salainen agentti, johon olit ´langennut´....Voi sinua´langennutta naista´! Kaiken takana olikin siis se "homopropaganda" ja siitä nyt varoittelet täällä. Kyllä,kyllä...just´joo sitähän se,kuinkas muuten...Kuulepas nyt,minusta tuo sinun tarinantynkäsi vaikuttaa,lievästi sanoen, hieman läpinäkyvältä -joka lauseessaan. Olen tietysti sinun mielestäsi ´paatunut´(rikollinen?) , koska olen nainen ja elän naisen kanssa parisuhteessa,vaikkakin meidän itsemme mielestä kuitenkin aivan onnellisesti molemmat ja kumpikin meistä kahdesta kokee näin. Itse selität olleesi "koko ikäsi tavallinen, miehistä kiinnostunut nainen, jolle ajatus naisesta´sillä tavalla´ei tullut mieleenkään" Sitten kuitenkin tuli, (vai tuliko sittenkään ?) ja  no...sitten  se  kuitenkin katosi joka tapauksessa...tai hei , jospa se olikin vain sitä paljonpuhuttua ´kristillistä lähimmäisenrakkautta´.Tai, että kaipasit vain jotakuta, jolta voisit saada tukea ja ymmärrystä sen hetkisessä elämäntilanteessasi.Eihän siinä mitään sen kummempaa tarvinnut olla .Käytitkö häntä muuten omien aviohuoliesi kaatopaikkana? Et kertonut sitäkään,jätitkö sinä hänet vaiko hän sinut.Et kerro hänestä mitään muuta,kuin että hän oli ´mielenkiintoinen´.Ilmeisesti hänellä ei ollut rasitteenaan minkäänlaista persoonaa, identitettiä, taustaa, menneisyyttä tai tulevaisuutta. Se saakin hänet kuulostamaan itse asiassa aivan tuulesta temmatulta tapaukselta.Onkohan tämä nyt taas sitä tuttua "Annin tarinaa" ja "Älä alistu"-kampanjaa, tällä kertaa vain  uudessa muodossa?