Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Tämäkin lienee osaltaan vaikuttanut eaa:n ja jaa:n aikaisen tiedon häviämiseen.

Antiikin aikainen Aleksandrian kirjasto oli mahtavin maailmassa. Mikä sen hävitti?
http://www.tiede.fi/artikkeli/340/maailman_upein_kirjasto

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksandrian_kirjasto
Lainaus:Johtopäätökset

Sisällissodat, ylläpidon ja uuden materiaalin hankinnan vähentyminen sekä yleisemminkin kirjallisen ei-uskonnollisen kulttuurin merkityksen vähentyminen epäilemättä vaikuttivat kirjaston kokoelmien supistumiseen myöhäisantiikin aikana. Varmaa lisäksi on, että Serapeum tuhoutui vuonna 391,[2] eikä kirjastoa mainita enää 300-luvun jälkeen oppineisuuden tyyssijana. Nämä seikat viittaavat siihen, että Aleksandrian kirjasto olisi tuhoutunut 300-luvun lopulla.

Ongelmia tulkinnalle tuottaa se, että Aleksandriassa oli useita kirjastoja: Museonissa, Sarepeumissa, muissa palatsikompleksin tiloissa ja varastoissa sekä myöhemmin myös kirkon hallussa: toisaalta nämä tilat kokivat onnettomuuksia eri historian vaiheissa ilman, että lähteissä täsmennettäisiin, kuinka suuri osa kirjoista ja kirjastoista tuhoutui; toisaalta taas kun lähteet mainitsevat Aleksandrian kirjaston tai siellä käymisen, on mahdotonta tietää, mitä kokoelmaa itse asiassa tarkoitetaan: Museionin 'äitikirjastoa', sen jotain osaa vai jotain erillistä aleksandrialaista kirjastoa. Lisäksi jonkun rakennuksen olemassaolo myöhemmässä historian vaiheessa ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö se olisi voinut tuhoutua maan tasalle kirjoineen aiemmin, mutta rakennettu myöhemmin uudelleen.

Ongelmia tuottaa myös kirjaston maine jo antiikin aikana: luonnollisesti Aleksandriassa käynyt oppinut kertoi käyneensä Aleksandrian kirjastossa (mutta missä?), ja luonnollisesti valloittaja tuhosi Aleksandrian kirjaston (mutta minkä?). Lisäksi niin antiikin kirjoittajat kuin myös nykyaikaiset tutkijatkinlähde? ovat mieltymystensä mukaan syyttäneet tuhosta milloin Julius Caesaria, milloin kristittyjä tai muslimeja. Keisari Antoniuksen aikainen hävitys ei ole herättänyt niin paljon huomiota, koska hän ei herätä (enää) moisia intohimoja. Epäilemättä Aleksandrian kirjastot kohtasivat ja ovat kohdanneet useita onnettomuuksia kautta koko olemassaolonsa aikana, mutta todennäköisesti mikään niistä ei yhdellä iskulla tuhonnut sitä 100-luvulla eaa. kukoistanutta hellenistisen maailman kulttuurikeskusta, jonka legendaarinen maine elää yhä – ja jonka tuho ja sen syyt aiheuttavat yhä tiukkaa tieteellistä väittelyä.