INARIN SYRJÄKYLIEN VIESTILIIKENNEYHTEYDET & taistelu jatkuu ja sen etenemistä voi seurata osoitteess

Viestiliikenneyhteyksien ongelmat
Inarin kunnan haja-asutusalueilla


Hotelli Inarin Kultahovi 4.12.2007


Tilaisuuteen osallistui parikymmentä edustajaa eri kylistä, yhteisöistä sekä toimialoilta keskustelemaan Inarin kunnan haja-asutusalueiden viestiliikenneyhteyksien ongelmatekijöistä. Kunnan edustajana toimi kunnansiteeri Pentti Tarvainen ja teleoperaattorien puolelta edustettuina olivat Elisa sekä TeliaSonera. Kutsutuista edustajista Inarin taksiautoilijoiden, mökkiläisten, Lemmenjoen ja paliskuntien edustajat olivat estyneitä saapumaan. Myös Digitan edustajaa ei kutsusta huolimatta paikalla ollut.

Pohjustuksena tilaisuuden alussa käytiin läpi asioita mitkä aktivoivat asukkaita ja yrityksiä Inarin kunnan haja-asutusalueiden yhteyksien ongelmakohtien esiin nostamiseen mm.

· Inarin kunnassa on laajoja alueita GSM-verkon katveessa sekä ilman mahdollisuutta laajakaistayhteyteen
· Kesällä 2007 Solojärven kylän lankaliittymät poikki useita päiviä ja alueella ei ole vaihtoehtoisia viestiliikenneyhteyksiä
· TeliaSoneralta ei tiedotusta asiasta koska vika-alueella liian vähän talouksia. Alueella samaan aikaan jopa 500 matkailijaa päivässä.
· Asukkaiden ja yrittäjien pyrkimyksistä huolimatta operaattorilta ei vastuuhenkilöitä tavoitettu

Kerrottiin myös tähän mennessä tehdyt asiat ongelmakohtien korjaamiseksi.

· Inari-Lisma välin asukkaille järjestettiin keskustelutilaisuus 21.11.2007 Menesjärvellä hotelli Korpikartanossa jossa käytiin läpi em. Alueen ongelmat ja mahdolliset parannusehdotukset. Operaattoreilta tilaisuuteen osallistui Elisa joka on osoittanut toimillaan suurempaa kiinnostusta Inarin alueen kehittämiseen kuin muut operaattorit.
· Aloitettiin nimien keruu Inarin syrjäkylien viestiliikenneyhteyksien parantamiseksi osoitteessa www.adessit.com/inari. Nettiadressi katsottiin oikeaksi vaihtoehdoksi myös loma-asuntojen omistajien tavoittamiseksi. Tilaisuuteen mennessä allekirjoittaneita nettiadressissa oli 421 joista suurin osa kuntalaisia tai loma-asuntojen omistajia. Määrä on suuri suhteutettuna Inarin kunnan asukaslukuun.
· Tilanteesta tiedotettu mm. Inarin kuntaa, Lapin pelastuslaitosta, Lapin liittoa, Lääninhallitusta, viestintäministeriöitä ja Viestintävirastoa sekä paikallista kansanedustajaa Janne Seurujärveä joilta oli myös pyydetty kannanottoa asiaan. Tilaisuuteen mennessä sen oli toimittanut Inarin kunta, Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos sekä kansanedustaja Janne Seurujärvi.








Operaattorit ilmoittivat olevansa eri linjoilla tulevaisuuden internetyhteyksien luomisessa. TeliaSonera panostaa lähitulevaisuudessa NMT450 taajuutta käyttävään langattomaan laajakaistaan kun taas Elisan intressit suuntautuvat enemmän GSM-verkkoon pohjautuvaan internet tiedonsiirtoon. Useat paikalla olleet kyseenalaistivat @450-laajakaistan saatavuuden 2009 loppuun mennessä ja se ei tulisi poistamaan GSM-katvealueiden kuuluvuusongelmia. Epävirallisten ja vahvistamattomien tietojen mukaan Digita tulisi rakentamaan 2009 vuoteen mennessä ainoastaan kaksi NMT450 taajuuteen pohjautuvaa lähetintä Inarin ja utsjoen kuntaan jonka vuoksi suuri osa alueista edelleen jäisi ilman langatonta laajakaistayhteyttä.

TeliaSoneran edustajilta pyydettiin selvitystä miksi joihinkin talouksiin tai yrityksiin ei kytketä laajakaistaa alueilla joiden läpi kuitenkin kulkee nopean yhteyden mahdollistava valokaapeli. Operaattorin edustaja ilmoittivat kustannusten olevan liian suuret mutta eivät pyynnöistä huolimatta kertoneet hintaa kyseiselle toimelle. Inarin alueen matkailuyrittäjien yhdistyksen edustaja Anne Harju kertoi monen yrittäjän olevan mahdollisesti valmis tulemaan vastaan kustannusten jakamiseksi operaattorin kanssa saadakseen paremmat viestiliikeneyhteydet. Selvitystä pyydettiin myös kylien osalta joissa osa talouksista on kytketty laajakaistan piiriin mutta osa taas jää yhteyksien ulkopuolelle johtuen vanhanaikaisista avojohdoista kuten esimerkiksi Lemmenjoella. TeliaSoneralta vastaus oli sama kuin edelliseenkin kysymykseen eli kustannukset.

Osallistujien suurimmaksi huolenaiheeksi alueella ilmoitettiin olevan kunnan asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden turvallisuus puutteellisten viestiliikenneyhteyksien vuoksi. Esiin nostettiinkin kysymys kuka on vastuussa alueen turvallisuudesta viestiliikenneyhteyksien osalta? Kunta? Operaattorit? Valtio? Vai asukkaat itse?

Moni tilaisuuteen osallistunut kylien, yritysten ja toimialojen edustaja pelkäsi että vaaditaan vakavia onnettomuuksia sekä kuolonuhreja ennen kuin vallitsevaan tilanteeseen saadaan muutoksia aikaan. Inarin kunnan haja-asutusalueilla toimii ja liikkuu monen alan työntekijöitä, asukkaita sekä kymmeniä tuhansia matkailijoita vuosittain joiden turvallisuutta ei voida taata puutteellisten viestiliikenneyhteyksien vuoksi

Kunnan edustaja Pentti Tarvainen ilmoitti kunnan ensisijaisesti ajavan asukkaiden, yritysten ja alueella toimivien etuja ja asemaa. Inarin kunnan katsottiinkin olevan suurin vaikuttaja asian eteenpäin viemiseksi olipa kunnan asema ja vastuu mikä tahansa. Operattorien, valtionhallinnon ja kunnan välistä kanssakäymisen toivottiin lisääntyvän tulevaisuudessa. Moni tilaisuuteen osallistunut ilmoittikin allekirjoittaneelle kunnan asenteen olleen liian passiivinen tähän mennessä ja eikä uskonut vaikutusmahdollisuuksiinsa kunnan kautta eikä luottanut kunnan vievän asiaa riittävän tehokkaasti eteenpäin.

Operaattoreilta ja kunnan taholta vastuun kantajaksi niin kattavien GSM-yhteyksien kuin laajakaistankin osalta ilmoitettiin valtio joka tähän mennessä ei ollut reagoinut tilanteeseen millään tavalla. Valtionhallinnon heikko reagointihalu /-kyky nousi esiin puhuttaessa mm. Viestintävirastoon ja Viestintäministeriöön lähetetyistä kirjelmistä joihin ei ollut tullut minkäänlaista kannanottoa. Yksimielisesti todettiin valtiolla olevan suurin vastuu kansalaisten perusoikeuksista, tasa-arvoisesta asemasta liittyen viestiliikenneyhteyksiin, vastuu kansalaisten turvallisuudesta sekä palo- ja pelastustoiminnan ja sairaankuljetuksen tavoitettavuudesta.

Operaattoreiden asema ja vastuu tilaisuudessa jäi ilmaanleijuvaksi kysymykseksi sillä pörssiyhtiöiden liiketoiminnan perustana on riittävä käyttäjien määrä rakennettavien tukiasemien alueella. Mutta kumpi on loppujen lopuksi tärkeämpi tyytyväinen asiakas vai osakkeenomistaja? Allekirjoittaneen mielestä TeliaSoneran edustajien lievä ylimielinen asenne haja-asutusalueita kohtaan kallistaa toiveet toisen valtakunnallisen teleoperaattorin Elisan suuntaan katvealueiden vähentämiseksi, mutta tietenkään ei kuitenkaan täysin niiden poistamiseksi. Esiin nostettiin myös ajatus että olisiko syrjäkylien huomioinnilla ja kehittämisellä brändillistä arvoa operaattoreiden markkinoinnissa?

Lapinliiton lähettämässä kannanotossa maakuntajohtaja Esko Lotvonen toteaa että riittävän kapasiteetin omaavan ja kohtuuhintaisen puhelin- ja laajakaistayhteyden turvaaminen on nähtävä jokaiselle asukaalle Suomessa perusoikeutena, paikasta riippumatta. Lotvosen mielestä ongelmana Suomessa on todettava valtiovallan innottomuus tukea erityisratkaisuja myöntämällä varoja kaikkein ongelmallisimpien alueiden palveluiden turvaamiseksi joihin myös Inari kuuluu. Valtion taholta luotetaan liikaa markkinoiden mahdollisuuteen tarjota palvelut kattavina ja kohtuuhintaisina joka ei kuitenkaan toteudu kaikkialla Lotvonen sanoo. Lapin liitolla on myös vastuu operatiivisesta pelastuspalvelusta maakunnassa jonka takia huonot yhteydet ovat myös ongelma heidän organisaatiolle.

Lapin pelastuslaitoksen antamassa kannanotossa palopäällikkö Jukka Harmanen sanoo GSM-verkon sekä VIRVE-verkon katvealueiden aiheuttavan huomattavan turvallisuusriskin Inarin kunnan alueella. Turvallisuus vaarantuu katvealueilla avuntarvitsijan osalta siksi, ettei apua voida tarvittaessa hälyttää viivytyksettä ja pelastusviranomaisen toiminta vaarantuu ja vaikeutuu sekä GSM-verkon että VIRVE-verkon katveiden vuoksi. Harmanen korostaa että pahimmillaan avun hälyttämisen viive johtaaväistämättä vakaviin henkilö- ja omaisuusvahinkoihin.

Janne Seurujärvi ilmoitti jo ajaneensa Lapin viestiliikenneongelmia eteenpäin eduskuntatyössään ja aikoikin jättää kirjallisen kysymyksen viestintäministerille asiasta, mutta suureksi pettymykseksi kotikuntansa edustajille hän oli ajanut enemmän itä Lapin etuja kuin Inarin etuja. Kirjallisessa kysymyksessä Seurujärvi vaatii selvitystä hallitukselta miten se aikoo toimia, jotta korkealaatuiset viestintäpalvelut tulisivat hallitusohjelman mukaisesti jokaisen suomalaisen käyttöön asuinpaikasta riippumatta? Onko julkisten varojen kohdentamisesta palveluiden saatavuuden turvaamiseksi tehty jo linjauksia koskien tilanteita, joissa markkinat eivät toteuta tarjontaa? Onko ministeriössä asetettu aikataulutavoitetta, jolloin edellä kuvatut viestintäpalvelut tulee olla kaikkien suomalaisten ulottuvilla?

Inarin kunnan viestiliikenneyhteyksien ongelmista näyttää avautuneen vilkas julkinen keskustelu, jota täytynee pitää hyvänä asiana kehityksen aikaansaamiseksi. Toivonkin kunnan, valtion ja operaattoreiden välisen vuorovaikutuksen lisääntyvän tulevaisuudessa jotta saataisiin selvyys eri toimijoiden asemasta ja vastuusta. Valtion aktiivisempi mukaantulo asian ratkaisemiseksi olisi suotavaa sillä tähän mennessä se ei ole antanut ilmoitusta asian huomioimiseksi, puhumattakaan kannanotosta asiaan.

Inarin kylien,yhteisöjen ja toimialojen edustajia pyydettiin toimittamaan kannanotto koskien edustamansa tahon viestiliikenneongelmia jotka koottaisiin yhteiseksi koko kuntaa kattavaksi kannanotoksi joka tultaisiin toimittamaan hallitukselle, viestintäministeriöön, viestintävirastoon, Lapin liitolle, lääninhallitukselle, kunnalle, operaattoreille sekä Digitalle



Inarin Solojärvellä 4.12.2007


Jan-Eerik Paadar