Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Oppositio lähdössä
mukaan energialinjaukseen

Oppositiopuolueet ovat lähdössä mukaan linjaamaan Suomen energia- ja ilmasto-
politiikkaa kohti vuotta 2050. Elinkeino-
ministerin mukaan työtä vetämään
asetetaan parlamentaarinen elin.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) esitti kutsun parlamentaarisen energiatyöryhmän perustamisesta huhtikuun lopulla. Opposition ensimmäisissä kommenteissa haluttiin ehdot työhön osallistumiselle.

Keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen vaati heti kutsun jälkeen puoluevaltuuston kokouksessa, että hallituksen on ensin peruttava kivihiilen käyttöä suosivat toimet, puun energiatuen leikkaukset ja turpeen verotuksen kiristykset.

Vapaavuoren mukaan opposition ensimmäiset kommentit olivat vähän tylsiä.

”Mutta kun savu hälveni, tarjouksen arvo ymmärrettiin. Olen saanut ihan selkeää palautetta keskustan johtoa myöten, että he ovat tähän työhön valmiita ja halukkaita.”

Opposition ja hallituksen yhteistyötä kaivataan Vapaavuoren mukaan pitkälle tähtäävissä energia- ja ilmastopolitiikan linjauksissa.

”Meillä tarvittaisiin yli vaalikausien ulottuva energia- ja ilmastopolitiikan iso linja, johon eduskunta kokonaisuudessaan sitoutuisi. Ympäröivä yhteiskunta, teollisuus ja kansalaiset voisivat näin luottaa siihen, ettei äkkikäännöksiä kansakunnan kannalta poikkeuksellisen tärkeällä alalla tule.”

Suomen pitkän tähtäyksen energialinjaukseen nivelletään myös Euroopan unionin tiekartan 2030 valmistelu.

Päätöksiä työryhmistä ja aikatauluista pyritään tekemään jo lähiaikoina.

”Jonkin tyyppinen parlamentaarinen elin, jolla on keskeinen rooli valmistelutyössä, tullaan asettamaan”, Vapaavuori sanoo.



Lupasumaa purettava



Hallituksen vastikään päivittämän energia- ja ilmastostrategian mukaan kivihiilen käytöstä tulisi luopua energiantuotannossa vuoteen 2025 mennessä.

Tänä vuonna kivihiilen käyttö on kuitenkin ollut reippaassa kasvussa, kun turvepula on pakottanut energiayhtiöt turvautumaan kivihiileen.

Vapaavuori pitää kehitystä monien onnettomien yhteensattumien summana.

Euroopan talouskriisi on johtanut päästöoikeuksien hinnan laskuun. Kivihiilen hinta on pudonnut muun muassa siksi, että Yhdysvallat käyttää entistä enemmän liuskekaasua. Suomessa taas sateiset kesät ovat vaikeuttaneet turvetuotantoa.

Ulkoisille tekijöille ei Vapaavuoren mukaan voida mitään. Sen sijaan kotimaista turvetuotantoa pahasti haittaavaa lupasumaa pitää hänen mielestään voida purkaa.





Viranomaiset ylivarovaisia



Vapaavuori sanoo olevansa varsin hämmentynyt siitä, kuinka pahasti sekä turvetuotannon että tuulivoimaloiden luvitus takkuaa.

”Meillä on joku isompi vika järjestelmässä, kun järjestelmä ei pysty tuottamaan kohtuullisessa ajassa lupia sellaisiin tarpeisiin, joihin on olemassa selkeä valtion tahtotila.”

Vapaavuori epäilee, että lupia myöntävässä virkakunnassa vallitsee ”ylivarovaisuus sen tyyppistä päätöksentekoa kohtaan, joka herättää vahvoja ristiriitoja”.

Kun Suomessa valitetaan herkästi monista hankkeista, niin Vapaavuoren mielestä on mahdollista, että virkavastuulla toimivat virkamiehet ovat pelästyneet tätä.

”Syntyy tällainen varman päälle pelaamisen kulttuuri. Kun ei tehdä mitään, ei ainakaan tehdä virheitä.”

Vapaavuoren mukaan on ymmärrettävää, että yksittäisten hankalien tapausten lupakäsittely vie aikaa. Yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ei kuitenkaan voi olla se, että kaikki lupakysymykset makaavat hirvittävän pitkään.

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt aluehallintovirastoilta selvitykset lupaongelmiin. Vapaavuoren mukaan nyt on vastausten analysoinnin aika, ja vasta sen jälkeen päätetään, mihin toimiin voidaan ryhtyä.

”Luvituskäytäntöjen on pakko muuttua, jos muutosta halutaan. Sen jälkeen on pohdittava, tarvitaanko muita muutoksia.”



JUHA KAIHLANEN