Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Koneyrittäjät
tekevät kehnoa tulosta

Koneyritysten tulosrivit ovat murheellista luettavaa. Metsäkoneyritysten tulokset
sentään paranivat viime vuonna
mutta jäivät silti kauaksi tavoitteesta.

Koneyritykset tekivät viime vuonna heikkoa tulosta. Metsäkoneet nousivat nollatuloksesta lievästi voitolle, mutta sade pilasi turveyrittäjien kesän. Heikointa tulosta tekivät maanparannusyritykset.

”Pienet metsänparannusalan yrittäjät tekevät talkootyötä. Pienelle plussalle yltäneiden metsäkoneyritystenkin pitäisi kolminkertaistaa voittonsa, jotta tuloksia voisi pitää hyvinä”, laskee varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta.

Jaakkola pitää metsäkoneyritysten tilannetta erikoisena, sillä vain noin kaksi kolmesta yrityksestä teki voitollisen tuloksen, jos palkat otetaan huomioon. Silti puunkorjuun kysyntä pysyi ennallaan ja vastasi tämän vuosituhannen keskimääräistä tasoa.

”Toivottavasti yritykset saavat tänä vuonna korjattua hintoja, sillä metsäteollisuuden puuvarastot ovat matalalla ja puulle on kysyntää. Tähän asti hintojen korotukset ovat tosin olleet tiukassa, eikä kysynnän kasvu ole heijastunut niihin riittävästi. ”

Metsäkoneyrittäjien työmäärää on kasvattanut energiapuun korjuu. Se näkyy yritysten liikevaihdon kasvuna.

”Energiapuun korjuu nuorista metsistä on lisääntynyt viime vuodet voimakkaasti. Viimevuotisella noin seitsemän miljoonan kuution korjuumäärällä puhutaan jo 100 miljoonan euron potista, kun siihen lasketaan mukaan haketus ja kuljetus.”





Bioenergia ei kannata



Liiton puheenjohtaja Asko Piirainen suomii valtion tukipolitiikan poukkoilua. Turpeen veron nosto ja metsäenergian tuen vastaava lasku tulivat yllättäen ja se söi bioenergian kannattavuutta.

”Suuret voimalat siirtyivät kivihiilelle ja esimerkiksi Rovaniemi veti suuren bioenergiaa käyttävän voimalan rakentamisen jäihin. Sillä olisi suuri merkitys Itä-Lapin metsien käytölle.”

Bioenergian käytön lisäys olisi erittäin tärkeää pohjoisen koneyrittäjille, sillä yritysten kannattavuus on siellä heikointa.

Yksi suurimpia ongelmia koneyrittäjien kannattavuuden kannalta on töiden kausiluontoisuus. Jo muutaman viikon seisokki saattaa syödä lähes puolet pienen yrityksen tuloksesta.

”Teiden huono kunto pahentaa tilannetta. Korjuu on pakko keskeyttää kelirikon ajaksi, kun puita ei saada ajettua tehtaille”, sanoo Piirainen.





Yrittäjä tinkii palkasta



Turveyrittäjille viime vuosi oli katastrofaalisen huono. Niiden tulokset painuivat raskaasti tappiolle.

Heikko tulos selittyy sillä, että koko maassa satoi kesällä ja syksyllä runsaasti, mikä teki turpeen nostosta erittäin vaikeaa.
Turvetuotannon tavoitteista jäätiin kymmeniä prosentteja.

”Nostettua saatiin jonkin verran keskimäärin kosteampaa turvetta ja kosteus vielä syksyn sateissa lisääntyi. Joissain tapauksissa asiakas rankaisi vielä tästäkin.”

Heikointa tulosta tekevät metsänparannustöihin keskittyneet koneyritykset. Ne ovat yleensä pieniä ja jossain määrin myös ukkoutuneita yrityksiä.

”Metsänparannusyritykset ovat tehneet aina huonoa tulosta. Monet niistä tekevät käytännössä talkootyötä”, Jaakkola summaa.

Heikot tulokset ovat pakottaneet yritykset etsimään joustoja. Osa niistä on lykännyt laskujen maksamista ja siirtänyt lainojen lyhennyksiä.

Suosituin keino on yrittäjän palkasta tinkiminen. Siihen on turvautunut yli kolmannes metsäkoneyrityksistä.





JARMO PALOKALLIO