Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

MTK-Pohjois-Suomi

Maalaisjärkeä ympäristöasioihin

Mistä saadaan tulevaisuudessa jatkajia maatalouteen, jos kannattavuus heikkenee kustannusten noustessa ja samaan aikaan hallinnollisia määräyksiä tiukennetaan? Ympäristöasioihin tarvitaan maalaisjärkeä, MTK Pohjois-Suomen vuosikokouksen hyväksymässä kannanotossa perätään.

Ympäristöasioista puhuttiin pitkään tuottajaliiton vuosikokouksessa perjantaina Oulussa senkin takia, että pääpuhujaksi oli saatu kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriöstä. Maisema ympärillä antoi lisämaustetta, sillä Pohjanmaalla koettiin taas kerran paha tulvakevät.

”Pohjanmaan joet on säännöstelty vuosikymmeniä sitten. Viime vuosien tapahtumat panevat kysymään, tuleeko vanhoja säännöstelylupia katsoa uudestaan, miten ne soveltuvat nykyisiin tilanteisiin”, Pokka sanoi.





Ympäristölupiin

kevennystä



Karjasuojien ympäristölupien käsittely on ruuhkautunut pahoin aluehallintovirastoissa, ja Pokalta kysyttiin, mitä ministeriö aikoo tehdä. Yli 75 lehmän luvat käsitellään aluehallintovirastoissa, pienemmät kunnissa.

Pokan mukaan ympäristöministeriön tavoite on saada maatalouden ympäristölupamenettelyt keveämmiksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) on todennut, että rajaa voidaan nostaa ja kunnissa päättää jopa sadan eläimen luvista. Pokan mukaan päätöksiä ei ole tehty: ”Se voi olla sata, mutta myös korkeampi.”

Raahelainen Tuomo Tamminen toivoi pidennystä lannan levitysaikoihin ja ihmetteli puheita syyslevityksen kieltämisistä. Onko kiellon tueksi tutkimustuloksia?

Pokan mukaan EU:n kanta on ollut, että Suomessa lannan levittäminen sallitaan jo nyt liian myöhään ja syyslevityksestä tulisi luopua.





Maaperä

köyhtyy



Oulaislainen Kalervo Jokinen murehti maaperän köyhtymistä liian tiukkojen ravinnerajojen takia, mikä näkyy jo viljavuustutkimuksissa. Jokisen mukaan hyvin kasvavat pellot sitovat hiiltä huonosti kasvavia paremmin ja hillitsevät ilmastonmuutosta.

Vaalalainen Esa Karjalainen pohti tulevan ympäristökorvausjärjestelmän lannoitusrahoja ja ehdotti rajojen kytkemistä ravinnetaseisiin. Ravinteita voi antaa saman verran kuin sadossa poistuu.

Ari Varis Pyhäjärveltä on huolissaan lantaloille kaavaillusta kattamispakosta. Se sopii huonosti pohjoisen luomuviljelyyn. Lanta laimentuu nyt sadevedellä. ”Pitääkö jatkossa pumpata vettä lannan sekaan?”

Myös jäätymisongelma arveluttaa. Lanta jäätyy katetuissa lantaloissa, kun suojaavaa lunta ei ole. Jää viivyttää levitystä keväällä.



VEIKKO NIITTYMAA