Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Ennen oli käytössä arvonimet neiti tai rouva sekä herra. Mihinkähän ne katosi.
Ehkei niitä katsottu tarpeellisiksi sen jälkeen, kun vapaan kasvatuksen myötä tuli ns. VAPAA AVOliitto, ilman elinikäistä sitoutumista. Siitä on helpompaa lähteä kälppimään aina kun alkaa tympiä.
Vanhanaikaista herra ja rouva -titteliäkään ei enää käytetä eikä neidillä ole väliä.
Joten aikamoinen häviö heteroille Jumalaa vieroksuvien AVOliittolaisten takia, jotka varastivat -liitto -sanan omaan avonaisuuteensa, vaikkei avo kuulu liitto-sanaankaan, vaan repsottaa avoimina kuin kaapin ovet.
Naisten kohdallakaan ei enää tiedä onko rouva tai neiti, kun niiden käyttö loppui avonaisten kömpiessä leikkiliittoon. Miehethän on herroja muutenkin, ainakin omasta mielestään. Siksi kai korkeampiarvoisten kohdalla käytetään nimen edessä ammattiarvoa osoittavaa mainintaa.
- Enpä muuten muista koskaan kirjoittaneeni yhdenkään miehen nimen eteen herra. Eikä taitais olla sopivaakaan, koska on vain yksi Herra.

Milloin hetero -sana tuli käyttöön? - Ehkä silloin kun homot alkoivat tulla kaapista ulos ja heterolla ilmaistiin sukupuolisuuntaus. Muutenhan ei sanaa käsittääkseni olisi tarvittukaan. Joten siinäkin on oltu hienotunteisia "homoja" kohtaan. Mutta vain marisevat syrjimisestä. Parempi olisi, jos olisivat suuntautumisensa ilmaisseet itse selvin sanoin, kun siitä ylpeilevätkin. Esim. 'homo Tinttinen' tai 'lesbo Leponen'.

En ymmärrä, miksi "he" ovat varastaneet Luojan sateenkaari-nimen tai homo-sanan käyttöönsä, joka viimemainittu tulee ihmisen latinankielisestä nimestä: homo sapiens. Varastaminen näkyy olevan heille luonnonoikku kuten muukin synnin puolustelu, minkä valinneet. Ja nimenomaan se on valinta, koska eihän Luoja muuten olisi heistä sanonut: .."ovat HYLJÄNNEET luonnollisen yhteyden luonnottomaksi.. "  Ja Hän tietää parhaiten, - muut vaietkoot, koska Luoja ei ole luonut luonnottomia himoja kenenkään tuhoksi. Mutta on jättänyt jotkut heidän omien himojensa eli kelvottomuuksiensa valtaan, koska eivät niistä luovu.

Luoja ei ikuisesti riitele kenenkään kanssa, vaan antaa tappelijan jäädä oman tiensä valtaan. - Kun ei hyvä kelpaa, ottakoon sitten pahan tai sen minkä tahtoo. Turha Häntä on sen jälkeen syyttää. Asia on niin yksinkertainen kuin olla voi. Ja kukin miettiköön myöhemmin (jos saa tilaisuuden) - kannattiko vai ei.