Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

sannavain

/ #7645 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: rehellisyyttä nimien keruussa homot

08.04.2013 10:29

#7639: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: rehellisyyttä nimien keruussa homot

"Unohdin mainita, että avioliitolakimme suojelee avioliittoa myös sukurutsalta. Sisarukset eivät myöskään saa mennä avioon keskenään. Homojen mielestä eivät siis sisaruksetkaan ole tasa-arvoisia niiden kanssa, joilla ei niitä ole?"

Minäpäs vastaan, kun olen tästä joskus aikaisemminkin keskustellut.

Virallistettuja parisuhteita (avioliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta) koskevan normituksen tarkoituksena on säätää yhteiskunnallisesti hyväksyttäville parisuhteille annettavista oikeuksista ja velvollisuuksista. Institutionalisoituja sääntelykohteita ovat nykyisellään

a)      täysi-ikäisten,

b)      toisilleen läheistä sukua olemattomien,

c)       siviilisäädyltään naimattomien tai eronneiden,

d)      samaa tai eri sukupuolta olevien ihmisten muodostamat parisuhteet.

Nämä kriteerit täyttävät, kahden ihmisen väliset intiimisuhteet oletetaan lähtökohtaisesti luonteeltaan sellaisiksi, että niistä ei seuraa vahingollisia, haitallisia tai muita epätoivottavia yhteiskunnallisia tai yksilötasolla ilmeneviä seurauksia yhteiskunnassa.

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan samanlaisia asioita on kohdeltava samalla tavalla. Institutionalisoidut parisuhteet jaetaan tällä hetkellä kahtia puolison sukupuolen mukaan. Lähestymistapaa voidaan pitää kyseenalaisena.

Yhdenvertaisuusperiaatteesta seuraa myös, että erilaisia asioita on kohdeltava eri tavalla. Lähisukulaisten välinen parisuhde nähdään epäeettisenä, vahingollisena ja perheen sisäisten suhteiden suojaamiseen pyrkivän sääntelyn tavoitteiden vastaisena. 13-vuotiaan ja 53-vuotiaan välinen parisuhde nähdään lastensuojelullisesti ja rikosoikeudellisesti tuomittavana. Ihmisen ja elottoman esineen välistä parisuhdetta ei tunnusteta lainsäädännössämme, sillä eloton esine ei ole oikeustoimikelpoinen, eikä esimerkiksi voi ilmaista tahtoaan sitoutua avioliittolainsäädännön mukaiseen oikeustoimeen. Mitään näistä parisuhteista ei voida kirjata viranomaisrekisteriin, so. virallistaa parisuhdelainsäädännön keinoin.

Näiden parisuhteiden kohtelu on siten yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta hyväksyttävää. Kysymys on ainoastaan erilaiselle kohtelulle annettavista perusteluista, joihin tukeutuen tehtävät erottelut luokittuvat hyväksyttäviin ja ei-hyväksyttäviin. Jos alaikäisen lapsen ja tämän vanhemman välinen insestinen parisuhde tai ihmisen ja eläimen välinen parisuhde voidaan samankaltaisuusarviossa todeta yhteismitallisiksi eli rakenteeltaan ja vaikutuksiltaan identtisiksi tai suurelta osin samanlaisiksi yhteiskunnassa jo entuudestaan hyväksyttävien parisuhteiden kanssa, niiden toisistaan poikkeava kohtelu ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista vaan päinvastoin kiellettyä syrjintää.

Miksi esimerkiksi sisarukset eivät kuitenkaan saa solmia avioliittoa? Lisääntymisbiologiselta kannalta lähisukulaisten välisiä suhteita on historiallisesti pidetty epätoivottavina ja vahingollisina insestistä syntyneiden lasten kohonneella kehitysvammaisuusriskillä, mutta nykyään tällä ei enää perustella ainakaan lainsäädännöllisiä kieltoja.

Jos avioliiton kautta tuleva parisuhteiden virallinen suoja halutaan ulottaa esimerkiksi äidin ja tyttären tai veljen ja sisaren välisiin parisuhteisiin, puolison käsitteen ja sen takana vaikuttavan perhekäsityksen on muututtava yhteiskunnassa sellaiseksi, että perheen sisällä voidaan harjoittaa seksuaalista kanssakäymistä: insestikieltojen kumoamisen ja avioliittolain muutoksen myötä jälkeläisten saaminen tuottaa siten myös uudenlaisen seksuaalisen ulottuvuuden, joka ei rajoitu vain aviopuolisoiden välille, vaan voi suuntautua lapsiin, lapsenlapsiin, sisareen, vanhempaan tai isovanhempaan. Perhelainsäädännön ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten Suomelle asettamat velvollisuudet lapsen tasapainoisen kehityksen ja perheen turvaamiseksi on tällöin todennäköisesti arvioitava uudelleen, sillä nykytila lähtee muun muassa lapsen seksuaalisesta koskemattomuudesta ja perheen suojaamiselta kuvatunlaiselta toiminnalta. Uudistuksen tueksi on oletettavasti kerättävä tutkimusaineistoa insestisten suhteiden ei-vahingollisuudesta.

Voidaan myös kysyä, onko sisarusten välinen suhde vapaa tietynlaisesta valtasuhteesta ja toisen sisaruksen valta-asemasta suhteessa nuorempaan. Vääristyneen vallankäytön mahdollisuuden huomioonottaminen näkyy rikoslain pykälässä, jonka mukaan teosta rangaistaan ainoastaan suhteen vanhempaa osapuolta. Näin on silloinkin, kun esimerkiksi aikuinen lapsi on sukupuoliyhteydessä vanhempansa kanssa. Jos sisarukset ovat kaksosia tai muuten osuvat suppeaan ikähaarukkaan, ajatusta toisen käskyvallasta, valvonnasta ja hallitsevasta asemasta ei välttämättä ole pidettävä perusteltuna: toisin on tilanteissa, joissa sukupuoliyhteyttä harjoitetaan juuri täysi-ikäiseksi tulleen ja tätä huomattavasti vanhemman ja kypsemmän sisaruksen välillä. Lainsäädäntö lähtee siitä, että kahdeksaatoista vuotta nuorempaa henkilöä suojataan seksuaaliselta hyväksikäytöltä. On katsottu, että tällaisen henkilön kyky päättää itsenäisesti seksuaalisesta käyttäytymisestään on hänen kypsymättömyytensä sekä osapuolten ikäeron vuoksi olennaisesti heikompi kuin tekijällä, minkä vuoksi tällaista kypsymättömyyttä hyväksikäyttävän osapuolen toiminta nähdään tuomittavana.

Erilaisia sukulaisuuteen perustuvia avioesteitä ja insestikriminalisointeja on ajan mittaan kumottu. Muiden maiden avioliittosääntely voi olla myös edistyksellisempää kuin omamme. Esimerkiksi Ruotsin lain mukaan avioliitto puolisisarusten kesken on luvanvaraisesti sallittu edellytyksin, että osapuolet eivät ole lapsina asuneet samassa taloudessa sisarusten tavoin. On huomattava, että myös tässä pykälässä tulee esille lailla suojattavaksi katsottu oikeushyvä, eli perheenjäsenten psykososiaalisen kehityksen ja perheen suojeleminen.