Suomen HALLITUKSEN pyydettävä anteeksi Israelilta!

Tarkoituksena on kuitenkin tarkastella sitä, mitä Israelin Pyhä asiasta on ilmoittanut.
"Mihin paikkaan te jalkanne astutte, se on oleva teidän. Erämaasta ja Libanonista, virrasta, Eufratvirrasta aina Länsimereen saakka on alueenne ulottuva. Ei kukaan kestä teidän edessänne. Kauhuun ja pelästykseen teidän edessänne on Herra saattava koko sen maan, johon te astutte, niin kuin Hän on teille puhunut." (5.Ms.11:24-25, Joos.1:2-6. vrt. 2.Ms.15:18-19)
Myös Hesekiel kertoo kirjassaan Israelin valtion rajat, jotka karkeasti noudattavat sitä, mitä Moosekselle kerrottiin. Suomalainen käännös kertoo asian vähän epätarkasti. Pohjoinen raja kulkee Byblosin (Gebel) korkeudelta Damaskoksen ja Hamatin väliltä, mutta ei tämän määrittelyn mukaan Eufratvirtaan saakka. Itäpuolella raja kulkee Jordanian aluetta pitkin Suolamereen ja Punaisen meren pohjukkaan ja sieltä Meriban veden seuduilta Egyptin puroa seuraillen Välimereen. (Hes.47:14-23)
Tämä maa oli jaettava perintöosaksi israelilaisille, ei tarvita arpomista, koska Herra ilmoitti sukukuntien järjestyksen. Mutta myös kansan parissa asuville muukalaisille oli annettava perintöosa; he ovat samanarvoisia kuin israelilaiset.
Dakesin Raamatunkommentaari toteaa Mooseksen 5. kirjan rajanmäärittelystä: "Se antaa yleiskäsityksen Luvatunmaan rajoista. Siihen kuuluu Siinain niemimaa etelässä, jatkuu Libanoniin pohjoisessa, ja Eufratvirtaan idässä ja Välimereen lännessä".
Nämä ovat rajanmäärityksiä, joita Herran profeetat ovat Israelille välittäneet.