Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#212: Kimmo E. Laine, FM, vapaa historiantutkija, Joensuu - Ei ainakaan varsinaista kirkollista vihkimistä samaa sukupuolta oleville pareille

Luterilaisuudessahan avioliitto ei ole sakramentti, koska meillä niitä on ainoastaan kaksi tai kolme; nimittäin ne, mitkä Raamattu meidän tulkintamme mukaan suoranaisesti mainitsee, eli siis: kaste, ehtoollinen ja ehkä rippi. Tiedän, että vanhassa katolisessa eli 'yleiskirkollisessa' perinteessä niin idässä kuin lännessäkin, asia on jo varhain ollut toisin. Martin Luther kuitenkin jopa jossakin vaiheessa oli sitä mieltä, ettei avioliitto kuuluisi ollenkaan taivaallisen vaan maallisen regimentin piiriin, eli siis että se kuuluisi sekulaarisen yhteiskunnan, eikä lainkaan kirkkoinstituution, moraaliseen valvontaan. Siksi tahdon korostaa, että en yllä kirjoittamallani tarkoita avioliiton statuksen epäämisellä homoseksuaalisilta suhteilta, luterilaisen kristillisyyden näkökulmasta, mitään arvottavaa verrattuna heteroseksuaalisiin suhteisiin. Mielestäni kyse nyt vain on ikään kuin kvalitatiivisesta, eikä kvantitatiivisesta erosta: Sukupuolineutraalia kirkollista, ja Lutherin avioliittokäsityksestä lähtien kenties samaa sukupuolta olevien henkilöiden solmimaa siviiliavioliittoakin, pidän käsitteenä sisäisesti ristiriitaisena, koska avioliitto perinteisesti ja vähintään lähes kaikkialla maailmassa on merkinnyt naisen ja miehen välistä julkista liittoa. Kahden samaa sukupuolta olevan henkilön rekisteröity parisuhde sitä vastoin ei ole ainakaan siviilissä mikään mahdottomuus, eikä millään tavoin huonompi, vaan ainoastaan erilainen liitto kuin avioliitto. Oikeuteen adoptoida lapsia liittyisi mielestäni kuitenkin niitä luonnonoikeudesta sekä lapsen oikeuksista lähteviä rajoituksia, mistä aikaisemmin olen kirjoittanut. Yleensäkin olen henkilökohtaisesti noin–niin–kuin kärjistetysti sitä mieltä, että aikuiset ihmiset "sählätkööt keskenään, mitä sähläävät, ja kantakoot siitä vastuun", mutta lapset tulisi niin pitkälle kuin mahdollista myös tulevaisuuden Suomessa kasvattaa perinteisen ydinperheen piirissä, joka kuitenkin voi olla esimerkiksi monikielinen, -kulttuurinen taikka -uskontoinen.