Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Kivihiili korvaa turvetta lämmityksessä

Turpeen saatavuus on heikentynyt ja
hinta nousussa. Kivihiiltä saa varmasti
ja sen hinta on laskenut, mikä houkuttaa
investoimaan kivihiilikattiloihin.

Turpeen saatavuus on heikentynyt ja hinta on veronkiristyksen vuoksi noussut. Turvetta nostettiin viime kesänä noin 11,2 terawattitunnin (TWh) verran, mikä on vain puolet keskimääräisestä kulutuksesta.

Siksi monen kaupungin energiayhtiö on investoinut voimalaitosten kivihiilitekniikkaan.

Bioenergia ry:n mielestä voimayhtiöiden investoinnit ovat osoitus siitä, että valtion turvepolitiikka on epäonnistunut.

”Tavoitteena on vähentää turpeen käyttöä niin, että kivihiilen käyttö ei lisäänny. Nyt on käynyt täysin päinvastoin”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa sanoo.

Pöyryn tekemien laskelmien mukaan noin 3,5 TWh turvetta korvataan muilla polttoaineilla tänä vuonna. Noin 60 prosenttia siitä on hiiltä.

Pöyry teki laskelmat Bioenergia ry:n toimeksiannosta.





Energiayhtiön
tehtävä tulosta



Kivihiili kiinnostaa energiayhtiöitä huoltovarmuussyistä. Ainakin Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa voimaloita muutetaan kivihiilelle sopiviksi.

”Jotta voimalalle saadaan riittävästi ajotunteja, on polttoainetta oltava. Emme olisi tehneet investointia kivihiililaitteisiin, ellei turvetta kohdeltaisi Suomessa niin huonosti”, Jyväskylän Energian tuotantojohtaja Tero Saarno sanoo.

Nyt kivihiili on voimalaitoksen pihassa turvetta edullisempaa ennen veroja, Saarno arvioi.

Jyväskylän Energian tavoite on, että polttoaineesta olisi puuta 70 prosenttia. Kovin paljon ei puuta voi suosia, jos halvempaa polttoainetta on tarjolla.

”Meidän tarkoitus on tehdä tulosta omistajalle”, Saarno myöntää.

Tällä hetkellä Jyväskylän Energian voimaloissa käytetään vuoden aikana keskimäärin 50 prosenttia puuta, noin 35 prosenttia turvetta ja 15 prosenttia kivihiiltä.





Vanhojen soiden
kuivuminen kestää



Energiayhtiölle kivihiili on helppo vaihtoehto. Puhelinsoitto riittää ja vuori toimitetaan pihaan. Työläitä lupia ei tarvita ja raaka-ainetta on aina saatavilla.

Turpeen korjaaminen sen sijaan epäonnistui viime kesänä sateiden takia. Lupien saaminen uusille soille helpottaisi tilannetta.

”Vanhoilla soilla kuivuminen voi kestää sateen jälkeen melkein viikon, mutta uusilla nostaminen voidaan aloittaa seuraavana päivänä”, Saarno sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Esa Härmälä sanoo hallituksen linjanneen, että lupia pitäisi saada vähäisten suojeluarvojen turvemaille nykyistä nopeammin, kertoo MTV3:n uutiset.





Puun käyttö
lisääntyy



Puun polttaminen lisääntyy, mutta kasvu ei kuitenkaan riitä korvaamaan turpeen tuotannon vajausta.

”Puun käyttö lisääntyy niin nopeasti kuin on mahdollista. Tavoite on lisätä sitä 15 TWh kymmenessä vuodessa”, Pöyryn energiakonsultoinnin johtaja Juha Elo sanoo.

Vuosittainen kasvu on siis noin 1,5 TWh eli noin kolmannes siitä määrästä, mikä tarvittaisiin turvetta korvaamaan.

Puun käytön lisääntyminen on hidasta. Sen pitää esimerkiksi kuivua vuoden. Siksi ensi talven energiapuun pitäisi jo olla kuivumassa.

”Jos Jyväskylän Energian voimaloiden polttoaineesta on puuta 60 prosenttia, menee sitä vuodessa noin 1,5 miljoonaa mottia. Se on pienen sellutehtaan verran puuta”, Saarno sanoo.

AIMO VAINIO