Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

BIOENERGIA RY - Luonnonenergiaa Suomesta

Kivihiili korvaamassa kotimaista
•Selvityksestä vedettävä se johtopäätös, että kivihiili vakiinnuttanut asemaansa kotimaisten polttoaineiden kustannuksella. Kyseessä selkeä, valitettavasti rakenteisiin asti ulottuva muutos
•Kriittisin kysymys on se, investoivatko energiayhtiöt kivihiileen vai kotimaiseen lähienergiaan, vaikuttaa vuosikymmeniksi eteenpäin.
•Useat energiayhtiöt ovat nyt joutuneet ilmoittamaan kivihiili-investoinneista. Monet uusiutuvan energian investoinnit ovat puolestaan jäissä.
•Esimerkiksi perinteiset kotimaisen energian käyttäjät kuten Jyväskylä, Pietarsaari, Kuopio, Oulu, Pori ja Kajaani ovat joutuneet turvautumaan tai varautumaan kivihiilen polttamiseen.

Tilanteesta vaikea löytää voittajia
•Energiayhtiöiden näkökulmasta kivihiili-investoinneissa on kyse pakkoinvestoinneista, joilla etenkin lämmöntuotanto saadaan talviaikaan turvattua.
•Hiilen käyttöön joudutaan investoimaan, koska useimmissa vanhoissa kaukolämpökattiloissa ei voida polttaa puuta ilman tukipolttoainetta eli turvetta tai tuontihiiltä.
•Kotimaiset työpaikat jäävät kuitenkin syntymättä, hinnat nousevat, vaihtotase heikkenee eikä puhtaampaa lähienergiaa hyödynnetä.

Vaikutukset talouteen
•Jo nähty kehitys uhkaa noin 1250 henkilötyövuoden työpanosta.
•Lämmönhintaan paikoin välitön 15 % nousupaine
•Kauppataseen osalta puhutaan sadoista miljoonista, pitemmällä ajalla jopa miljardeista euroista
•Esimerkiksi 10 turvetta käyttävää voimalaitoksen investoiminen hiilen käytön lisäämiseen voi olla suuruusluokkaa 50 - 100 M€.

Lupasuma ja tukipolitiikka taustalla
•Viime kädessä kysymys on turpeen saatavuudesta, joka on ongelmissa lupasuman vuoksi. Tästä on edelleen seurauksena se, että sateisina kesinä ei saada enää nostettua riittävää määrää turvetta.
•Ala on ollut myös jatkuvien veronkorotusten sekä tuotanto- ja investointitukien leikkaamisten kohteena. Suuret investoinnit edellyttäisivät kuitenkin nimenomaan ennakoitavuutta.
•Yksi keskeinen väärään suuntaan vievä tekijä on myös ohjauskeinojen toimimattomuus nykyisillä alhaisilla päästöoikeuksien hinnoilla.

Nykyinen luvitustahti jää hallituksen tavoitteista
•Nykyisellä luvitustahdilla turvetta ei riitä hallituksen energia- ja ilmastostrategian mukaiseen turvemäärään (16 TWh 2020).
•Pöyryn nykytrendi-skenaarion mukaan nykyisellä luvitustahdilla vuonna 2020 on käytettävissä turvetta vain 11TWh eli vain alle puolet viimeisen 15 v. keskiarvosta (23 TWh).
•Vuoden 2012 lopussa uusien turvetuotantoalueiden lupia oli prosessissa noin 12600 ha ja vanhojen alueiden lupaehtojen tarkistushakemuksia lähes 7000 ha.
•Tällä hetkellä vanhaa tuotantoalaa poistuu enemmän kuin uusia saadaan tuotantoon.

Myös puun asema on heikentynyt
•Viime vuonna lauhdesähkön tuotannossa metsähake oli silloisten tukien vuoksi kilpailukykyisin polttoaine ennen turvetta ja kivihiiltä.
•Tämän vuoden alusta toteutetun metsähakkeen sähköntuotantotuen alentamisen jälkeen hakkeesta tullut monin paikoin kallein polttoaine.
•Esimerkiksi Pietarsaaressa sijaitsevassa maailman suurimmassa biovoimalaitoksessa aiemman tukijärjestelmän ansiosta metsähakkeen käyttöä lisättiin merkittävästi, viime vuonna puupolttoaineiden osuus oli jo 55 prosenttia.
•Vuoden 2013 alusta toteutuneen metsähakkeen tuotantotuen leikkauksen seurauksena metsähakkeesta on tullut voimalan kallein polttoaine.
•Tämän ja turvepulan vuoksi kivihiilen osuus voimalassa käytetystä polttoaineista kasvaa aiemmasta 10 prosentista 30–50 prosenttiin.

Jatkossakin tarvitaan sekä puuta että turvetta
•Puulla on valtavat kasvunäkymät (biohiili, bionesteet, biokaasu ja kivihiilen korvaaminen), puun ei tarvitse kilpailla turpeen kanssa
•Puuenergian ja turpeen käyttö on toisiinsa sidoksissa, puu tarvitsee teknisistä syistä tukipolttoaineeksi turpeen tai kivihiilen
•Vielä tällä lämmityskaudella turvetta on korvattu pieneltä osin myös puupolttoaineella, mikä on ollut mahdollista käyttämällä varastoitua puuta normaalia enemmän.
•Ensi talvena ei ole enää yhtä suurta puuvarastoa käytettäväksi mahdollisen turvepulan korvaamiseen.
•Tämä viittaa siihen, että kivihiilellä on jatkossa yhä vahvempi asema turpeen korvaajana.

Suomea vaivaa kotimaisten energialähteiden vajaakäyttö
•Suomen reilun 30 prosentin energiaomavaraisuus jää selkeästi EU:n noin 50 prosentin keskiarvosta.
•Viime vuoden kauppataseemme jää arviolta 1,6 miljardia alijäämäiseksi. Kauppataseen viiden viime vuoden aikaisesta 10 miljardin heikkenemisestä yksin kallistunut tuontienergia selittää vähintään 2½ miljardia euroa.
•Suomi velkaantuu yhdeksän miljardin vuosivauhdilla ja työttömyys on jäämässä kahdeksaan prosenttiin.
•Tarvitsemme selvää suunnanmuutosta. Tuontienergian sijaan Suomi voisi tuottaa nykyistä suuremman osan käyttämästään energiasta itse.

Tilanne korjattavissa
•Kaikenkattavaksi poliittiseksi ohjenuoraksi se, että puu ennen turvetta ja turve ennen kivihiiltä.
•Ympäristöhallintoon liittyviä lupakäytäntöjä voisi selkeyttää ja nopeuttaa, nyt nähtävillä täysin päinvastaista kehityksestä.
•Uusiutuvalle metsähakkeelle maksettavaa tukea voisi kehittää siten, että metsähake on ajojärjestyksessä ennen kivihiiltä.
•Kotimaisten asemaa edistäisi ennen kaikkea turpeen veron poistaminen ja metsähakkeen tuen palauttaminen alkuperäiselle tasolle.