Säilyttäkää Tampereen klassillinen koulu

Hyvä adressin allekirjoittaja, itse allekirjoitin numerolla 319: ketju on alkanut ennen minua ja jatkuu toivottavasti niin pitkään, että Tampereen päättäjät eivät edes uskalla lopettaa tätä yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperintömme välittäjää.

Lisäksi hyvin toimivaa ei pidä korjata (varsinkaan pois). Ehjän korjaaminen on vain "korjaamista".

Turussa Klassikon koulu on samoissa ongelmissa kuin Klassillinen koulu Tampereella. Kuntapäättäjä harkitsee kahdesti, tehdäkö lyhytaikaisen säästön nimissä (tai jopa suoranaista tyhmyyttä) teon, jonka korjaaminen onkin vaikeaa. Nimittäin kerran lakkautettua klassisen sivistyksen oppilaitosta ei ole niin helppo palauttaa.

Siispä: kun olet itse allekirjoittanut, anna adressi eteenpäin ihmisille, joiden voit kuvitella allekirjoittavan sen.

Ajatukseni katkesi kesken, tarkoitan siis, että kuntapäättäjä harkitsee kahdesti, miten toimia, jos ja toivottavasti kun allekirjoittaneita on riittävän runsaasti.

Erityistä arvoa on ymmärtääkseni sillä, että alan oppineet ja maineikkaat vaikuttajat tiedustavat henkilökohtaisesti Tampereen päättäjiltä Klassillisen koulun kohtalosta. Päättäjille on kiusallista, kun dosentti/lehtori/professori/akatemiantutkija siitä ja siitä yliopistosta tai vaikkapa toisesta kaupungista oleva klassisten kielten lehtori soittaa tai kirjoittaa koulun kohtalosta päättäville, ja tiedustaa: "Mihin toimiin aiotte ryhtyä varmistaaksenne yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperintömme ja antiikin sivistyksen välittämisen alkukielillä kouluasteella..."

Päättäjillä on aasien silmälaput päättäessään koulujen lakkauttamisesta.

Ensin joku virkamies määrittää koulun 'käyvän vuokran' - tietysti yläkanttiin.
Tämä raha siirretään kunnan kirjanpidossa taskusta toiseen.
Sitten päättäjille tuodaan 'säästöehdotus', jolla ko vuokra voidaan 'säästää' lakkauttamalla koulu.
Kun koulu on lakkautettu, ei opetustoimen määrärahoja voida enää vähentää tällä ylimitoitetulla vuokralla, vaan kiinteistötoimi saa vähemmän kirjanpidollista tuottoa ja kuitenkin kiinteistön menot säilyvät ennallaan!!!!!!

Apulaispormestari Perttu Pesä vastaa mm. toisen asteen koulutuksesta, kun taas apulaispormestari Kristiina Järvelän toimivaltaan sisältyy mm. perusopetus. Molemmat apulaispormestarit ovat omien vastuualojensa lautakuntien puheenjohtajia. Kummankin lautakunnan nettisivulta löytyvät myös varapuheenjohtajien ja jäsenten yhteystiedot.

Sivistys-ja elämänlaatupalvelujen lautakunta 2009-2010:

http://palvelut.tampere.fi/luoti/toimielinjulkinen.php?id=023

Puheenjohtaja Perttu Pesä
perttu.pesa@tampere.fi ja puhelin 050 587 6200

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 2009-2010:

http://palvelut.tampere.fi/luoti/toimielinjulkinen.php?id=020

Puheenjohtaja Kristiina Järvelä
kristiina.jarvela@tampere.fi ja työpuhelin 040 800 4678

Kehotan rohkeasti ottamaan yllä esiteltyihin päättäjiin (ja muihin lautakuntien jäseniin) yhteyttä ja tiedustamaan heiltä perusteita klassillisen koulun lopettamiselle sekä tarkistamaan päätöksen järkeväksi, ts. säilyttämään hyväksi todetun ja suositun koulun.

Sanonnan mukaisesti "johan sen näkee sokea Reettakin", että klassillinen koulu on tarpeen - ja kun nykyään perustellaan asioita kuin asioita miltei vain kilpailusyillä - todettakoon siis, että klassillinen koulu on myös kilpailuvaltti: tällaista saa Suomessa hakea, mutta Tampereella toistaiseksi on. Päättäjistämme huolimatta.

Niinpä lopputulema on: miksi sokea Reetta näkee, mutta Tampereen koulutusasioista päättävät eivät näe. Tässä näkemiskysymyksessä me, aktiiviset ja asian ymmärtävät kansalaiset, voimme ja meidän on syytä auttaa päättäjiämme näkemään sähköpostin ja puhelimen välityksellä.

Vaikka en ole korkeasti oppinut professori vieraasta kaupungista,uskaltanen silti esittää mielipiteeni. Ymmärrän hyvin, että tamperelaiset haluavat säilyttää klassillisen koulunsa, sekä rakennuksena että oppisisällöltään. Samoin kuin turkulaisetkin.
Näin ulkopuolisena asiaa ajatellen on kuitenkin tärkeintä saada säilymään klassillisten kielten pitkän oppimäärän opetus. Seinät ovat vain seiniä, mutta sivistys säilyy, jos säilyy. On surullista, kuinka mitättömästi antiikin Kreikan ja Rooman historia sivuutetaan nykyisessä peruskoulussa ja lukiossa. Vain ani harvassa lukiossa opetetaan enää edes yhtä latinan kurssia. Yhä enemmän humanistisia näkemyksiä sivuutetaan koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä. Suomalaisten yleinen sivistystaso rapautuu pikkuhiljaa, vaikka tekniikan kehitys olisikin huippuhyvää. Klassillisten kielten opetus sentään avaa näkökulmia koko eurooppalaisen sivistyksemme kivijalkaan, antiikin Kreikan ja Rooman perintöön.
Toivottavasti Klassillinen koulu saa säilyä Tampereella (samoin kuin toivottavasti Turussakin)!

Kiitos, Liisa Räsänen, viisaista ajatuksistasi. En olisi itse osannut sitä esittää noin kompaktisti ja tyhjentävästi. Kunpa sinun ajatuksesi voisi (vaikka pakko)annostella niille Tampereen päättäjille, jotka ovat tämän asiattoman, asiantuntemattoman ja tyystin perustelemattoman päätöksen tehneet ja lisäksi virkamiestyönä salaa, nopeasti valmisteluttaneet sen, salakavalasti ja tehokkaasti kuin kommandosotilas. Anteeksi kohdan kaksi sanani, hetken innossa kuvittelin jo, kuinka apulaispormestarit Perttu Pesä ja Kristiina Järvelä nieleskelevät, kun puhelin pirahtaa ja siellä on viileän asiallinen professori, jolle apulaispormestareista kummallakaan ei ole mitään järkevää sanottavaa.

Lähetä rohkeasti käsityksesi sähköpostilla heille tai soita. Sinulla on viisaat, perustellut käsitykset ja samalla esimerkilläsi osoitat, että sekä Tampereen että Turun klassillista sivistystä tarjoavien koulujen kohtalo kiinnostaa myös muualla kuin näissä kaupungeissa.

Kristiina Järvelän (Kok.) taustoja en tunne, mutta Perttu Pesä (Vihr.) on näyttelijä ja ohjaaja. Siksi olen erityisen pettynyt häneen, oletinhan taiteilijan ymmärtävän sivistyksen ja etenkin pitkän perinteen (jota 110-vuotias koulu Tampereen oloissa merkitsee) arvon yhteisen eurooppalaisen antiikin ja myös keskiajan kulttuurin välittäjänä. Lisäksi koulu on hyvämaineinen ja suosittu.

En usko sanaakaan apulaispormestarien mahdollisiin vastaväitteisiin säästämistarpeista ja myöskään pakosta luopua kiinteistöstä. Politiikka on tahdon taidetta, kuten sanotaan. Niin myös kunnallispolitiikka. Samanaikaisesti Tampereella aiotaan rakentaa 2,3 kilometriä pitkä tunneli keskustan ali ja ohi - tunnelin kustannusarvio 140 miljoonaa euroa (nousee mahdollisesti 200 miljoonaan) ja Pohjoismaiden suurimman, Tampereella sijaitsevan, Koukkuniemen vanhainkodin oloissa kaikki ei ole, kuten pitäisi. Vaikka apulaispormestarit toteaisivat tunnelin rahojen olevan muuta rahaa kuin koulujen ylläpitoon varattu, kaikki käytettävissä oleva tulee tamperelaisten verovaroista ja on kiistatta kyse arvovalinnoista. Niinpä ihmettelenkin, miten 1918 tapahtumien aikaan oli varaa klassilliseen kouluun, 1930-luvun lamassa, sotien aikana, 1990-luvun alun lamassa - mutta ei nyt kun Suomi on rikkaampi kuin milloinkaan (globaalistumisen haittapuolista huolimatta).

"An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur."
"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan."
(Axel Oxenstierna)

Koulutus on poliitikoille & hallintoihmisille päivän tunnussana, ei sivistys. Tampereen päättäjät ovat saaneet nauttia itse itselleen tilaamasta (erittäin kalliista) konsulttiripityksestä. He kehuvat "vastaavansa ajan haasteisiin", ja heidän "tahtotilansa" vaatii 110-vuotiaan koulun hävittämistä. "Tahtotila" on suosittu konsulttitermi. Näiden gurujen muista iskusanoista mainittakoon "visio", "strategia" ja "missio"; ensimmäinen ja viimeinen ovat latinaa, keskimmäinen kreikkaa. Niitä käyttämällä toteutetaan monenmoisia hankkeita (projekteja). Rahaa palaa rutosti, mutta sehän kuuluu asiaan.

Sen paremmin Perttu Pesä kuin Kristiina Järveläkään eivät vastanneet heille lähettämääni sähköpostiviestiin. Kummallakin oli tietysti huono omatunto, kun eivät olisi pystyneet perustelemaan päätöstään mitenkään. Kertoo myös siitä, että Tampereen hallinnossa elää edelleen sama henki kuin 70-luvulla; virkamiehet päättävät, muut pitäkööt suunsa kiinni.
Pesän uho siitä, että nyt tehdään koulutuksesta Tampereelle brändiä, oli säälittävä. Tässä maailmassa ei ole yhtään brändiä luotu virkamiesten päätöksellä, eikä luoda nytkään.

Sikäli kuin Pesä & Järvinen sanovat mitään, heidän argumenttinsa ovat säälittäviä (pateettisia). Sama ilmiö muuten havaittiin Oulussa, jonka yliopiston hallitus lakkautti opetusministeriön mieliksi Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen PIKKURAHAN takia. Markku Heikkinen kumosi Areenassa edelleen kuultavissa olemassa ohjelmassaan systemaattisesti kaikki Kajaanin-kaatajien argumentit. Voitto se on moraalinenkin voitto. Onpa hyvä, että oikeat ulkomaalaiset ja ulkomailla asuvat suomalaiset ovat tässä adressi-projektissa mukana. Ja ne, joilla on yhteyksiä vieraille maille, varmaan toimivat aktiivisesti ja mainitsevat kaukomaiden ja myös läheisen Ruotsin ja yhtä läheisen Venäjän ystäville ja tutuille, mitä Tampereella ollaan tekemässä. Muuten Lenin-museotakin ollaan Tampereella lakkauttamassa. Leninillä muuten oli pitkä latina koulussa. Latina oli hänen suuri intohimonsa ennen, kuin hän lähti latinalaisen retoriikkansa avulla "lukemaan lakia" tsaristiselle Venäjälle.

Kokemukseni Klasusta rajoittuu vuoteen seitsemännellä luokalla, mutta yhdeksää eri koulua eri paikkakunnilla (Helsinki 2, Tampere 2, Turku, Uusikaupunki, Forssa2, USA) käyneenä täytyy sanoa että Klasun opetuksen taso oli ylivoimaisesti parasta mitä olen peruskoulussa ja lukiossa saanut. Olisi suuri menetys Suomelle jos tuollaisen huippukulttuurin luomaan kyennyt koulu lopetettaisiin lyhyen jänteen säästöjen takia.

Klasu on säilytettävä!

Olemme tässä asiassa monin tavoin oikealla asialla. En ole tähän mennessä kuullut kuin yhden kriittisen huomautuksen klassillista lyseota koskien ja sekin on jo kauan sitten korjaantunut. Se koski keskikoulu-asteen puuttumista. Ylistystä olen kuullut laajasta kielitaidosta, jonka klassillinen koulu ja lukio antavat. Tamperelaiset ovat ehdottomasti menettäjiä, ja kilpailevat kaupungit tulevat pitämään huolen tämän tarjolla olevan edun hyväksikäytöstä: Nuori ihminen ei voi paremmin aikaansa kåyttåå kuin opiskelemalla kieliä'. Useimmat muut asiat vaativat ihmisen alulta kypsyyttä ja ja kokemusta* vain kielet ovat poikkeus. Tunnettua on ikävä kyllä, tämä

Oon nyt seiskalla klasussa kolmatta viikkoa, ja tosi ihana koulu! Inhottavaa kun ensi vuonna joutuu siirtymään tammerkoskeen. Tosi hyvät opettajat ja kouluympäristö!!!!!

Clasu on paras koulu! Siellä on hyvä yhteis henki ja sopivasti oppilaita. Ei saa lopettaa tai varsinkaan yhdistää tammerkoskenkouluun, siitä tulee suuri virhe!! Clasussa hyvät opettajat ja paras rehtori! Säilyttäkää koulu!

Clasu on vuosien saatossa kasvattanut nuoria aikuisuuteen, toisia paremmin, toisia huonommin. On koulun jälkeen tullut poulustusvoimiin komentajia jotka nuorempina eivät paljoa älyllä loistaneet, palomiehiä jotka tekevät innovaiivisia keksintöjä joita palkitaan. Yhtä kaikki pirkanmaan paras peruskoulu. Sääli ettei enää omaitsensä.